Tarina globaalin nykyihmisen yksinäisyydestä

Zinaida Lindén kuvaa romaanissaan Monta maata sitten terävästi ja hienovireisesti, kuinka neuvostoajan lapsesta varttuu juurettomuutta tunteva diplomaatinrouva. Galina matkustaa maasta ja kulttuurista toiseen ikävöiden samalla epämääräisesti lapsuutensa ja nuoruutensa Venäjää, jota ei ole enää olemassa.

”Olen venäläinen, mutta minulle Venäjä on hämärään peittynyt maa. Äänestin Jeltsiniä Afrikassa ja Putinia Japanissa. Seuraavaa presidenttiä äänestän Suomessa, Venäjän pääkonsulaatissa Turussa. Kun joku kysyy minulta milloin jotakin tapahtui, vastaan oikeastaan kysymykseen missä tapahtui.”

Galina kasvaa työlle ja rakkausavioliitolle omistautuneiden vanhempiensa ainoana lapsena Leningradissa. Yksinäisyyden kokemukset kertautuvat aikuisena Galinan kiertäessä maailmaa diplomaattimiehensä mukana.

”Missä maa on? Miten syvällä alapuolella se on? Eteläsuomalaisen maiseman yllä on paksulti lunta. Rinnakkaiset linjat eivät saa koskaan mennä ristiin, mutta nyt ne menevät. Yhtäkkiä ne liittyvät yhteen. Herään kylmän hien vallassa ja huomaan makaavani aviovuoteessa. Makaan rinnakkain aviomieheni kanssa, niin kuin monta maata sitten.”

Galina pohtii kodin käsitettä ja merkitystä nuoruudenrakkauden, avioliiton ja äitiyden kautta. Yksityinen ja yhteiskunnallinen käyvät rinnan, kun lapsuusmuistot ja tuokiokuvat 70–80-luvun Leningradista saavat ympärilleen aikuisen naisen maailmankartan. Diplomaattielämä nousee vertauskuvaksi hajaantuneesta elämästä, jota moni nykyään viettää.

Monta maata sitten on romaani minulle hyvin tutusta aiheesta: globaalista ihmisestä, joka luovii vaivatta maiden, kielten ja kulttuurien välillä, mutta joka kosmopoliittisen pintansa alla on hyvin yksinäinen. Kirjani kertoo erityisesti siitä, kuinka vieraaksi me Neuvostoliitossa kasvaneet saatamme tuntea itsemme ’uudella’ Venäjällä, mutta lukuisat ihmiset ympäri maailman jakavat samankaltaisen historian ja kohtalomme. Sitä tuntee, että aika on ajanut ohitse, että on kadottanut viitekehyksensä ja sen myötä kyvyn sopia omaan elämäänsä”, Zinaida Lindén pohtii.

Zinaida Lindén
Leningradissa vuonna 1963 syntynyt Zinaida Lindén on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli ja kirjallisuus. Hän muutti Suomeen vuonna 1991 ja asuu nykyisin Turussa. Vuodet 1999–2000 hän asui Japanissa. Ruotsiksi kirjoittavan Lindénin tuotantoon kuuluu novellikokoelmien lisäksi kolme romaania, joista I väntan på en jordbävning (Ennen maanjäristystä) sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Kirjailijantyönsä ohessa Lindén on kirjoittanut esseitä, artikkeleita ja kolumneja. Hän on kääntänyt venäjäksi muun muassa Claes Anderssonin, Monika Fagerholmin ja Kjell Westön teoksia.

Zinaida Lindén: Monta maata sitten
För många länder sedan
Suomentanut Jaana Nikula
280 sivua
Ovh. 32 €

Lisätietoja sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt
Karoliina Timonen, tiedottaja, p. 040 591 6532, karoliina.timonen@gummerus.fi

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa "huviksi ja hyödyksi". Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet. www.gummerus.fi

Yrityksestä

Gummerus on toiminut jo 135 vuotta suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa ’huviksi ja hyödyksi’. Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat. Osana Gummerusta toimii tietokirjoja julkaiseva Ajatus Kirjat.

Tilaa

Multimedia

Multimedia