Tornion maihinnousu -operaatiossa kaatui huomattavasti luultua enemmän suomalaisia sotilaita

Lapin sodan aloittanut Tornion maihinnousu ja sitä seuranneet taistelut 1.-8. lokakuuta 1944 ovat erikoinen tapahtumaketju Suomen sotahistoriassa. Aiemmin esitetyssä historiankirjoituksessa ja sotapäiväkirjoissa on huomattavia aukkoja liittyen Tornion operaatioon. Mika Kuljun teos Tornion maihinnousu 1944 – Lapin sodan avainoperaatio (Ajatus Kirjat) rikkoo myyttejä ja kertoo paljon uutta tietoa tapahtumien taustoista. Kuljun selvityksen mukaan esimerkiksi suomalaisten kaatuneiden määrä on noin 450, kun aiemmassa historiankirjoituksessa on puhuttu 189 kaatuneesta. Teos sisältää listan Tornion taistelujen sankarivainajista.

Tornion maihinnousu ja sitä seuranneet taistelut ovat uuden tutkimustiedon valossa huomattavasti rajumpia, kuin aiemmin on luultu. Kahdeksassa päivässä, yhden taistelun aikana, kaatui huomattava määrä sotilaita. Uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät suojaamattomana laivasaattueena Oulusta Röytän satamaan ja saksalaiset joukot yllätettiin täysin. Yllätyksestä huolimatta saksalaiset onnistuivat osaksi pakenemaan Torniosta, ja taistelut päättivät suomalais-saksalaisen aseveljeyden lopullisesti. Suomalaisten aluksi tehokas hyökkäys tyrehtyi "Pikku-Berliininä" tunnettuun kaupunginosaan, johon saksalaiset olivat jättäneet Lapin suurimman viinavaraston. Seurauksena oli humalainen "Tornion taikayö", jolloin suomalaiset menettivät mahdollisuuden suurvoittoon Torniossa. Alkoholi turrutti taistelukyvyn juuri silloin, kun suunnitelmallisella toiminnalla olisi voitu varmistaa suotuisat asetelmat operaation jatkamiselle seuraavina päivinä. Jälkikäteen on käyty vilkasta keskustelua siitä, oliko viinavaraston jättäminen Tornioon saksalaisten harkittu juoni. Kuljun haastattelema Jääkäripataljoona 6:n komppanian päällikkö Werner Herbrechtsmeier tyrmää kuitenkin myytin viina-ansasta. ”Herbrechtsmeierin mukaan alkoholi oli olennainen osa saksalaisen sotilaan päivittäistä elintarvikeannosta, joten sitä oli varastossa paljon. Sen sijaan Herbrechtsmeier korostaa, että alkoholi pelasti asemalla loppuvaiheessa piileksineet saksalaiset. Kun Pikku- Berliinista alkoi kuulua huutamista ja laulua, päätti luutnantti lähteä pakomatkalle pohjoiseen 18 jäljellä olevan miehensä kanssa. Miehet laahustivat yhdeksän kilometrin matkan Arpelantielle, jossa oli saksalaisten toinen varikko.” On myös puhuttu, että maihinnousu siirrettiin Kemistä Tornioon uhkaavan myrskyn vuoksi. Ilmatieteen laitoksen meteorologin Juhana Hyrkkäsen mukaan Suomessa ei ole havaittu myrskyjä 29.9.–8.10.1944 välisenä aikana. Myös vanhoista ilmanpainekartoista ja Oulun maa-aseman tuulihavainnoista päätellen tuuliolot merellä olivat koko Tornion maihinnousun ja taisteluiden ajanjaksona melko suotuisat. Kuljun päätelmien mukaan Tornio valittiinkin kohteeksi puhtaasti sotilaallisesta näkökulmasta. ”Oulussa Siilasvuon katse siirtyi kartalla nopeasti kohti Torniota, jonka valloituksen suomat operatiiviset mahdollisuudet olivat aivan eri luokkaa kuin Kemissä. Kaupungin ulkosatama Röyttö oli noin kymmenen kilometrin päässä Suensaarelta ja todennäköisesti vapaa saksalaisten joukoista. Lisäksi Torniossa olleet joukot olivat pääasiassa huolto-osastoja, joiden taistelukyky ei ollut lähelläkään Kemin varuskunnan luokkaa.” Siinä missä Raatteen tiellä tai Tali-Ihantalassa taisteltiin kansallisesta olemassaolosta, oli Tornion maihinnousu Neuvostoliiton sanelema suurvaltapoliittinen pakko. Taisteleminen entistä aseveljeä vastaan entisen vihollisen määräyksestä ei ollut helppoa. Torniossa suomalaiset sotilaat osoittivatkin sekä sankaruutensa että inhimilliset heikkoutensa. Neuvostoliitolle Tornio oli testi, jossa koeteltiin välirauhansopimuksen pitävyyttä. Epäonnistuessaan maihinnousu olisi voitu tulkita haluttomuudeksi taistella entistä aseveljeä Saksaa vastaan, mikä olisi ollut hyvä peruste Suomen miehitykselle. MIKA KULJU Historioitsija Mika Kulju (s. 1969) on koulutukseltaan filosofian maisteri. Vuodesta 1997 lähtien Kulju on toimittanut useita tietokirjoja. Hänen tuotantoonsa kuuluvat mm. Raatteen tie (2007) ja Oulun ihmeen tekijät 2002. MIKA KULJU, TORNION MAIHINNOUSU 1944 – LAPIN SODAN AVAINOPERAATIO 254 sivua + kuvaliite ovh. 39,90 euroa

Yrityksestä

Gummerus on toiminut jo 135 vuotta suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa ’huviksi ja hyödyksi’. Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat. Osana Gummerusta toimii tietokirjoja julkaiseva Ajatus Kirjat.

Tilaa

Multimedia

Multimedia