Masennuksen hoidon kokonaiskustannuksia voidaan vähentää

Lehdistötiedote 24.3.2003 Masennuksen hoidon kokonaiskustannuksia voidaan vähentää Suomessa tehty vakavan masennuksen hoitoa koskeva terveystaloudellinen tutkimus osoittaa, että uuden masennuslääkkeen, essitalopraamin käyttöönotto vähentäisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia Suomessa 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2004. Tutkimuksessa essitalopraamia verrattiin fluoksetiiniin, venlafaksiiniin ja sitalopraamiin. Tutkimustulokset osoittavat, että essitalopraami on nykylääkehoitoja kustannustehokkaampi masennuksen hoidossa. Arvio perustuu siihen, että masennuksen hoito onnistuu useammin käytettäessä essitalopraamia kuin muita masennuslääkkeitä, jolloin lääke- , avohoito- ja sekundaariset hoitokustannukset sekä masennuksesta johtuvista sairauslomista aiheutuvat kustannukset pienenevät. Tulokset Tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Medical Economics -lehden numerossa 5/2002. Terveystaloudellinen tutkimus käsittelee ajanjaksoa 2002-2004 ja sen tekijät ovat professori Harri Sintonen, Kansanterveystieteenlaitos, Helsingin yliopisto, Clément Francois ja Mondher Toumi, International Department of Health-Economy, Epidemiology and Pricing, Lundbeck A/S, Pariisi, Ranska. Essitalopraamihoidon arvioitu onnistumisprosentti oli 51,4 prosenttia, fluoksetiinin 45,6 prosenttia, venlafaksiinin 49,6 prosenttia ja sitalopraamin 45,6 prosenttia. Essitalopraami- ja venlafaksiinihoitojen keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat potilasta kohden samaa luokkaa (essitalopraami 857 euroa, venlafaksiini 876 euroa). Sitalopraami- ja fluoksetiinihoitojen kokonaiskustannukset ovat essitalopraamia suuremmat (990 euroa ja 959 euroa). Vaikutukset terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin Alkuvaiheessa essitalopraamin tuonti markkinoille vuodelle 2004 mainitussa laajuudessa suurentaisi vuoden 2004 lääkebudjettia 2 895 000 eurolla. Tämä vastaa 4,2 prosentin kasvua masennuslääkebudjetissa. Toisaalta arvioidaan essitalopraamihoidon vähentävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2004. Vähennys muodostuu siitä, että masennuksen sekundaariset hoitokustannukset sekä masennuksesta johtuvista sairauslomista aiheutuvat kustannukset pienenevät. Tämä laskelma siis vahvistaa sen, että lääkebudjetti kasvaisi vähän, mutta lievä lääkebudjettikasvu kompensoituisi selkeästi terveydenhuollon kokonaiskustannusten vähenemisellä. Menetelmät Tutkimuksessa verrattiin masennuksen hoidossa eniten käytettyjä lääkeaineita. Vertailututkimuksia näiden lääkeaineiden tehosta ei ole vielä riittävästi. Tutkimusta varten määriteltiin kuuden kuukauden hoitojaksoa tarkasteleva päättelymalli. Malli perustuu vertailututkimuksista saatuihin todennäköisyyksiin, kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijapaneeliin. Mallissa otetaan huomioon paitsi kliiniset tutkimukset myös mm. hoidon keskeyttäminen, lääkkeen vaihto ja sekundaarisen hoidon tarve. Epäsuorien kustannusten mittaamisessa käytettiin masennuksesta johtuvan tuotannon menetyksen arvottamiseksi ihmispääomamenetelmää. Essitalopraamin kustannusvaikuttavuutta fluoksetiiniin ja venlafaksiiniin vahvistetaan edelleen meneillään olevilla vertailututkimuksilla. Essitalopraami (Cipralex) Cipralex (essitalopraami) on reseptilääke, joka on tarkoitettu masennuksen sekä paniikkihäiriön ja siihen liittyvän julkisten paikkojen pelon hoitoon. Lääkkeen vaikuttava aine on essitalopraami. Lääkkeen vaikutus alkaa jo viikon kuluessa lääkehoidon aloittamisesta. "Masennuspotilaan kannalta on merkittävää, että Cipralex tehoaa oireisiin keskimäärin jo ensimmäisen hoitoviikon jälkeen. Muiden käytössä olevien masennuslääkkeiden vaikutus alkaa yleensä vasta 4-6 viikon kuluessa lääkityksen alkamisesta. Näin pienenee riski, että Cipralex-potilas keskeyttää lääkekuurin ennenaikaisesti ", tutkimuspäällikkö Heikki Lehto Oy H. Lundbeck Ab:sta sanoo. Cipralexin vaikutusta ja tehoa on verrattu kliinisin tutkimuksin Suomessa eniten käytettyyn masennuslääkkeeseen Cipramiliin (sitalopraami) ja lumelääkkeeseen. Tutkimukset osoittivat selkeästi, että Cipralex on Cipramilia tehokkaampi ja nopeammin vaikuttava masennuslääke. Vakavan masennuksen hoidossa Cipralex tehoaa myös merkitsevästi paremmin kuin Cipramil. Cipralex on hyvin siedetty lääke. Lisätiedot lääkkeestä: * tutkimuspäällikkö Heikki Lehto, Oy H. Lundbeck Ab, puh. (02)276 5030, GSM 040 544 3312, s-posti: hjl@lundbeck.com * http://www.lundbeck.com * http://www.lundbeck.fi Lisätietoja masennuksesta ja sen hoidosta: * Professori Erkka Syvälahti, puh. (02) 333 7582, GSM 040 772 7770 * Professori Hannu Koponen, GSM 040 550 5996 * Dosentti Ulla Lepola, puh. (017) 263 3527, GSM 040 501 3631 Kirjallista taustatietoaineistoa lääkkeestä, masennuksesta ja Lundbeckistä: * Carita Henriksson, Evia Helsinki Oy, puh. (09) 1255 2463, GSM 050 554 9411, s-posti: carita.henriksson@evia.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/03/24/20030324BIT00190/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/03/24/20030324BIT00190/wkr0002.pdf

Tilaa