Handelsbankenin talousennuste: Anemia uhkaa Suomen taloutta

Report this content
  • Suomessa julkisen velan määrä kasvaa, kun taas verrokkimaat toipuvat aiemmista tuotannon menetyksistään. Suomi kohtaa ongelmia niin kysyntä- kuin tarjontapuolelta, mikä jarruttaa kasvua myös pidemmällä aikavälillä.
  • Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden välinen kohtaanto on merkittävästi heikentynyt Suomen työmarkkinoilla ja etusijalla uudistuksissa tuleekin olla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen.
  • Maailmantalous jatkaa kasvuaan USA:n ja Kiinan imussa.
  • Euroalueella EKP:lta tarvitaan järeitä toimia euron heikentämiseksi ja niitä saadaankin.

Suomen talouden pitkä musta lista

Päättyvästä vuodesta näyttää tulevan jo neljäs perättäinen vuosi, jolloin Suomen BKT on lähestulkoon kasvuttomassa tilassa. Arvioimme, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain hienoisesti, 0,2 prosenttia (syyskuu 2015 ennuste -0.2 %). Ensi vuonna ennustamme kokonaistuotannon kasvavan prosentin verran (1,0 %) ja vuoden 2017 kasvun odotamme yltävän 1,2 prosenttiin (1,2 %).

”Suomessa julkisen velan määrä kasvaa, kun taas verrokkimaat jo toipuvat vuoden 2008 kriisin aiheuttamista tuotannonmenetyksistä. Suomen talouden sentimentti on syystäkin pessimistinen etenkin, kun tilanteen parantumisesta ei juurikaan saada merkkejä”, arvioi Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.

Talous kohtaa ongelmia sekä kysyntä- että tarjontapuolelta. Tämä jarruttaa kasvua myös pidemmällä aikavälillä.

”Nykyinen globaali kysyntä suuntautuu pitkälti kuluttajatuotteisiin. Tilannetta ei yhtään paranna se, että Suomen viennin pääpaino on teollisuuden välituotteissa ja investointihyödykkeissä, Helenius arvioi.

Viime vuonna aloitettu, julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävä säästöohjelma heikentää merkittävästi kotimaista kysyntää. Suomen taloussuhdanne on tiukasti sidoksissa Eurooppaan, joten hivenen toivoa viennillemme antaa Euroopan elpyvä talouskasvu.

Suomi kohtaa nyt suuria haasteita kokonaistarjonnan osalta. Tuotantokapasiteetti on vähentynyt ja työikäinen väestö pienenee. Suomen tulisi tinkimättömästi pyrkiä tuottavuuden nostamiseen, mutta se on erityisen vaikeaa yrityssektorin heikon kannattavuuden vuoksi. Työmarkkinoilla työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden välinen kohtaanto on merkittävästi heikentynyt, ja tämä on merkittävä ongelma ikääntyvässä Suomessa. Paine kasvuun pääsemiseksi selvästi lisääntyy, ei pelkästään julkisen talouden kestävyyden takia, vaan talouden uudistusten aikaansaamiseksi.

”Suomessa tarvitaan nyt tuulahdus kasvua tukevaa politiikkaa, jotta yritysten heikentynyt kannattavuus, rapautuva pääoma ja kasvava pitkäaikaistyöttömien määrä eivät pääse sementoimaan Suomea hyvin aneemiseen pitkän aikavälin talouskasvuun”, tähdentää Helenius.

USA ja Kiina vetävät globaalia taloutta

Globaali talous jatkaa kasvuaan ensi vuonna USA:n ja Kiinan imussa. USA:ssa kasvun odotetaan pysyvän lähes nykyvauhdissaan myös vuonna 2016, ja työmarkkinoiden kiristymisen takia USA:n keskuspankki Fedin on nostettava korkoa maltilliseen tahtiin. Työmarkkinoiden ylikuumeneminen on USA:ssa normaalisti vienyt talouden parin vuoden viiveellä seuraavaan laskusuhdanteeseen.

Euroalueen teollinen suhdanne on tänä vuonna ollut pienoinen pettymys. Alueen vienti on kärsinyt heikentyneestä kehittyvän maailman kysynnästä sekä liian vahvasta valuutasta. Nämä tekijät eivät auta euroalueen työmarkkinoiden elpymisessä, ja ilman kunnollista työttömyyden laskua ei euroalueella ole nähtävissä sellaista palkkojen nousua, joka veisi kuluttajahintainflaation keskuspankin 2 prosentin tavoitteeseen. Siksi, Saksan työmarkkinoiden ylikuumenemisen uhallakin, Euroopan keskuspankki on pakotettu jatkamaan lähivuosina elvyttävää rahapolitiikkaansa.

Uskomme, että valuutan tuella euroalueen investointien laskusuhdanne päättyy ensi vuonna, kun heikentyvä valuutta tukee yritysten kannattavuutta ja auttaa euroaluetta kasvattamaan markkinaosuuttaan maailmankaupassa.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa joulukuun ennuste 2013 2014 2015E 2016E 2017E
Yksityinen kulutus -0,3 0,5 1.3 (0.5) 1.0 (0.7) 0.7 (1.0)
Julkinen kulutus 0,8 -0,2 0.0 (0.5) 0.0 (0.2) 0.0 (0.5)
Investoinnit -5,2 -3,3 -1.8 (-0.6) 3.7 (3.7) 4.5 (4.2)
Vienti 1,1 -0,7 -2.3 (0.0) 3.2 (2.5) 2.5 (2.8)
Tuonti 0,0 0,0 -2.4 (-0.2) 3.8 (3.0) 3.0 (3.5)
BKT -1,1 -0,4 0.2 (-0.2) 1.0 (1.0) 1.2 (1.2)
Ansiotasoindeksi 2,1 1,4 1,2 1,0 1,1
Kuluttajahintaindeksi 1,5 1,0 -0,2 0,8 1,2
Työttömyysaste* 8,2 8,7 9,4 9,5 9,3
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -2,5 -3,3 -3,0 -2,8 -2,6
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 25 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbankenilla on Suomessa 46 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 614 henkilöä.