Handelsbankenin talousennuste: Elpymistä rakenteellisten ongelmien varjossa

  • Suomi: Talous palaa kasvuun, mutta vaisuun sellaiseen
  • Euroalue: Korkea työttömyys synnyttää deflaation vaaran
  • Maailmantalous: Epäyhteneväiset suhdannenäkymät vievät rahapolitiikan eri suuntiin

Handelsbankenin ekonomistit ennustavat, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna. Ennuste on -1,2 prosenttia (-0,2). Ensi vuonna kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan hieman aiempaa arviota vähemmän eli 1,5 prosenttia (2,0). Vuoden 2015 BKT-ennuste on ennallaan, 2,2 prosenttia.

- Suomen talouden elpyminen on viennin varassa. Yksityisestä kulutuksesta tai investoinneista ei ole kasvun ajuriksi niin kauan kuin kireä finanssipolitiikka jatkuu. Tärkeillä vientimarkkinoillamme näkyy varovaisia merkkejä suhdanteen voimistumisesta ja luottamuksen vahvistumisesta. Teollisuudessa käynnissä olevan rakennemuutoksen vuoksi odotamme kuitenkin viennin elpyvän hitaasti aiempiin suhdannenousuihin verrattuna. Matalan jalostusarvon välituotteiden ja raaka- ja polttoaineiden vientiosuus kasvaa ja korkean jalostusarvojen tuotteiden vienti kangertelee. Suuntaus on huolestuttava, eikä teollisen rakenteen uudelleenorganisointiin ole nopeita keinoja, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius kertoo.

Työmarkkinoilla käännettä saadaan vielä odottaa

- Luottamuskyselyt antavat viitteitä siitä, että työmarkkinoilla pahin olisi ohi. Millään päätoimialalla yritykset eivät kuitenkaan odota henkilöstönsä kasvavan. Todennäköisempää onkin, että työllisten määrän vähentymisvauhti hidastuu lähikuukausina. Pelkästään työttömyysastetta tarkastelemalla saa työmarkkinoista liian positiivisen kuvan, sillä työvoimasta poistuneiden määrä on ollut odotuksia suurempi. Tämä taas on rajoittanut työttömyysasteen nousua, Handelsbanken Suomen ekonomisti Tuulia Asplund arvioi.

Työmarkkinoiden vaisu elpyminen, julkisen talouden kiristykset ja pienet palkankorotukset eivät Tuulia Asplundin mukaan synnytä kovin suuria kulutushaluja. Siksi yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan jäävän erittäin hitaaksi vuosina 2013–2014. Kun julkisen talouden sopeutumistoimet jatkuvat, hitaasta inflaatiosta ja matalasta korosta on vain vähän iloa kotitalouksille. Tämä näkyy jo asuntomarkkinoilla lainakannan kasvun rajuna hidastumisena, Suomen ekonomistit muistuttavat.

Deflaatio vaanii euroaluetta

Euroalueella taloudellinen aktiviteetti on vakautunut, mutta kasvu on yhä haurasta. Korkea työttömyys etenkin alueen eteläosissa on luonut vakavia laskupaineita palkkoihin ja hintoihin. Euroalue on nyt samassa tilanteessa, jossa Japani eli vuosikausia. Hinnat ovat nousseet liikaa tärkeimpiin kilpailijoihin verrattuna, mutta valuutta pysyy vahvana. Siksi euroalueen kotimaisten hintojen on joustettava alaspäin. Toisin kuin Japanissa työttömyys on korkea, mikä kasvattaa entisestään deflaatioriskiä. Siksi ekonomistit odottavat EKP:n jatkavan rahapolitiikan keventämistä.

Maailmantalouden epäyhteneväiset suhdannenäkyvät vievät rahapolitiikkaa eri suuntiin

Maailmantalouden suhdannenäkymät eivät ole yhteneväiset ja rahapolitiikan haasteet ovat siksi kovin erilaiset eri puolilla maailmaa. Inflaatiopaineiden kasvu on jo pakottanut monet kehittyvät taloudet turvautumaan koronnostoihin. Se on myös saanut Kiinan keskuspankin empimään lisäelvytyksen aloittamista ja vähentänyt sen halukkuutta päästää maan valuutta vahvistumaan. Inflaatiopaineiden hillintä on siten hidastanut kehittyvien talouksien toipumista.

USA on jo selättänyt lukuisia ongelmia, mikä puhuu rahapolitiikan suunnanmuutoksen puolesta. Uskomme, että rahapolitiikan kiristyminen on vain ajan kysymys. Jos elpymisvaiheen rahapolitiikka pysyy ennallaan liian pitkään, uusien kuplien riski kasvaa. Fed aloittanee pian joukkovelkakirjaostojensa vähentämisen. Ensimmäistä ohjauskoron nostoa odotellaan vuoden 2014 loppupuolella.

Euroalueen ja USA:n lyhyet korot ovat liikkuneet samassa tahdissa vuonna 2013, mutta silti dollari on heikentynyt suhteessa euroon. Yksi syistä lienee Fedin taseen kasvu ja EKP:n taseen samanaikainen pieneneminen. Fedin korkopolitiikan muutos ja EKP:n tasetta kasvattavat toimet vahvistanevat dollaria suhteessa euroon ensi vuonna. Jos euro jatkaa vahvistumistaan, alueen deflaatioriski voimistuu.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404
Tuulia Asplund, ekonomisti, Handlsbanken Suomi, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi


Handelsbankenin keskeiset ennusteet Suomen taloudelle

Suomen kasvuennusteet, %
Prosenttimuutos, suluissa syyskuun ennuste 2011 2012 2013E 2014E 2015E
Yksityinen kulutus 2,6 0,2 -0.5(0.5) 0.7(1.0) 1.3(1.7)
Julkinen kulutus 0,5 0,6 -0.8(0.7) 0.2(0.5) 0.2(0.5)
Investoinnit 5,7 -1 -2.7(-2.5) 1.7(3.5) 5.0(5.0)
Vienti 2,8 -0,4 -0.3(-1.3) 4.0(4.6) 6.5(4.5)
Tuonti 6,2 -1,2 -2.1(-3.5) 2.2(3.0) 5.4(4.2)
BKT 2,7 -0,8 -1.2(-0.2) 1.5(2.0) 2.2(2.2)
Ansiotasoindeksi 2,7 3,2 2,1 1,7 1,4
Kuluttajahintaindeksi 3,4 2,8 1,5 1,6 2,2
Työttömyysaste* 7,8 7,7 8,1 8,1 7,8
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -0,7 -1,8 -2,1 -1,7 -1
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken Suomi
Camilla Sågbom
viestintäjohtaja

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 24 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbankenilla on Suomessa 45 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 605 henkilöä.