Handelsbankenin talousennuste: Suomella vahva, mutta hiljalleen kypsyvä taloussuhdanne

  • Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu yltää 1,9 prosenttiin, ja vuonna 2020 kasvu hidastuu 1,2 prosenttiin.
  • Vahva maailmantalouden näkymä antaa jatkoaikaa Suomen noususuhdanteelle. Kohtalaisen vahva ja tasapainoinen talouskasvu jatkuu Suomessa hieman aiempaa ennakoimaamme pidempään.
  • Maailmantalous kasvaa voimakkaasti tänäkin vuonna. Koska vapaata kapasiteettia on käytössä entistä niukemmin, rahapolitiikka kiristyy ja  globaali kasvu hidastuu 2019-20.

Suomen talous kasvaa ennakoitua pidempään
Maailmantalouden ja erityisesti Euroopan noususuhdanne on osoittautumassa pidemmäksi kuin vuoden alussa ennustimme. Siksi nostamme Suomen BKT:n kasvuennusteita vuosille 2018-19. Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia edellisvuodesta (tammikuun 2018 ennuste 2,3 %). Ensi vuonna ennustamme kokonaistuotannon kasvavan vielä 1,9 prosenttia (1,4 %), mutta maailmantalouden suhdanteen heikentyessä vuonna 2020 Suomen kasvu jää 1,2 prosenttiin.

Ennustamme, että kohtalaisen vahva ja tasapainoinen talouskasvu jatkuu Suomessa hieman ennakoitua pidempään.

”Suomi on saamassa jatkoajan noususuhdanteelle. Tämä perustuu vahvaan, joskin kypsymässä olevaan globaaliin teollisuussuhdanteeseen, joka synnyttää Suomeen hyvää vientikysyntää. Vaikutuksensa on myös euroalueen elvyttävän rahapolitiikan jatkumisella”, kertoo Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.

Kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahva. Myös yritysten kannattavuus on parantunut, joten näyttää siltä, että investoinnit kasvavat yhä selvästi. Investointisykli on kuitenkin saavuttanut huippunsa, ja kasvu alkaa hidastua hiipuakseen vuonna 2020. Sen sijaan kulutus kasvaa vakaasti.

”Kulutuksen kasvua ylläpitävät vakaana vuosina 2018-19 työllisyyden kasvu, matalana pysyvät korot sekä kohtuulliset palkankorotukset. ”Nämä kaikki vahvistavat kuluttajien optimistisia talousodotuksia”, Helenius muistuttaa.

Rakenteelliset ongelmat työttömyyden laskun tiellä
Työmarkkinat ovat Suomessa kohentuneet, ja työttömyysaste putoaa viime vuoden 8,6 prosentista 7,8 prosenttiin vuonna 2020. Verrokkimaihin nähden työmarkkinoidemme elpyminen on kuitenkin ollut hidasta.

”Hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteelle on realistinen, mutta työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat jo näkyvissä. Työttömyys vähenee hitaasti samaan aikaan kun yritykset raportoivat rekrytointivaikeuksista”, kertoo pankin ekonomisti Janne Ronkanen.

On liian aikaista todeta, että hallituksen aktivointitoimet olisivat syy työllisyyden hyvälle kasvuvireelle alkuvuonna.

”Pitkällä aikavälillä on kuitenkin keskeisen tärkeää, että poliittiset toimet alkavat purra. Liian matala työllisyysaste vaarantaa julkisen talouden kestävyyden väestön ikääntymisen kasvattaessa julkisia hoiva-ja terveysmenoja”, Ronkanen muistuttaa.

Globaali talous: Vahva kasvu hidastuu odotettua nopeammin 
Ennustamme vuodelle 2018 huomattavaa globaalia kasvua ja työmarkkinoiden kiristymistä. Talouden ilmapiiriä ja toimintaa kuvaavat tilastot ovat edelleen vahvat, finanssipolitiikka on paikoin suorastaan elvyttävää ja korot ovat edelleen matalat.

”Vapaat tuotannolliset resurssit kuitenkin niukentuvat investointien kasvun jäädessä rajalliseksi, ja rahapolitiikkakin on kiristymässä. Niinpä globaali kasvu hidastuu 2019-20 enemmän kuin yleisesti tällä hetkellä odotetaan”, ekonomistit varoittavat.

Suhdanteen heikentyminen näkyy ensin USA:ssa, mutta ulkomaankauppa ja finanssimarkkinat pitävät huolen siitä, että vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle. Odotamme myös Kiinan kasvun asteittain hidastuvan lähivuosina, kun politiikan painopiste siirtyy kasvun määrästä kasvun laatuun. Myös Kiinan USA-kauppaan liittyvät jännitteet vaimentavat talouskasvua. 

Inflaatio alle tavoitetason, mutta kiihtyminen on vain ajan kysymys
Inflaatio on yhä useimmissa keskeisissä teollisuusmaissa keskuspankkien tavoitetasoa hitaampaa, ja jotkut analyytikot ovat kyseenalaistaneet kytköksen, jossa kiristyvä työmarkkina kiihdyttää inflaatiota. Vaikka tilanne työmarkkinoilla on kohentunut reippaasti, on palkkakehitys silti jäänyt maailmalla maltilliseksi. Vaimea palkkapaine liittynee heikkoon tuottavuuden kasvuun. Jos tuottavuuden kasvu jää heikoksi, palkkakehityksen pienikin kiihtyminen nostaa yritysten työn yksikkökustannuksia nopeammin kuin mihin aiemmin on totuttu.

”Odotamme edelleen, että työmarkkinoiden kiristyminen nostaa palkkoja ajan myötä, jolloin myös inflaatio kiihtyy”, ekonomistit toteavat.

Elvyttävä rahapolitiikka on vähitellen tulossa tiensä päähän, joskin maakohtaisia eroja on nähtävissä.

Euroalueella noususuhdanne on saavuttanut huippunsa
Euroalueen talouskasvu voimistui viime vuonna, ja useimmat jäsenmaat pääsivät siitä osallisiksi. Noususuhdanne on kuitenkin jo saavuttanut huippunsa. Inflaation kiihtyminen luo EKP:lle edellytykset ensimmäiseen koronnostoon vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä.

”Ennustamme euron heikentyvän USA:n dollaria vastaan hetkellisesti tänä vuonna, kun euroalueen talouskasvun huippu ohitetaan, ja euroalueen kasvuodotukset heikentyvät suhteessa Yhdysvaltoihin”, ekonomistit arvioivat.

Kasvun uhat muuttavat muotoaan
Tammikuisen suhdanne-ennusteemme jälkeen globaalin kasvun uhat ovat muuttaneet muotoaan. Lyhyellä aikavälillä taantuman riski USA:ssa on pienentynyt ennen kaikkea elvyttävän finanssipolitiikan ansiosta, mutta samaan aikaan kauppasodan uhka ja protektionismi ovat lisänneet epävarmuutta tulevasta kasvusta. Ei ole lainkaan poissuljettua, etteikö kauppasota voisi kiihtyä tai että nykytilanteen vaikutukset yleiseen luottamukseen sysäävät maailmankaupan jyrkkään laskuun. Pahin vaihtoehto olisi maailmanlaajuinen taantuma.

Myöskään USA:n talouden ylikuumenemisen riski ei ole täysin väistynyt. USA:n finanssipoliittiset helpotukset tukevat kasvua seuraavien parin vuoden aikana ja voivat nostaa kasvun tasolle, joka kiihdyttää palkka- ja hintainflaatiota. Tämä vuorostaan saattaa sysätä korot ja rahoitusolosuhteet kasvua rajoittavalle alueelle.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Tutustu myös videoihin, joissa Handelsbankenin ekonomistit kommentoivat Suomen ja maailman taloutta:

Globaali kasvu lähellä lakipistettään (5:01)

Suomen noususuhdanne saa jatkoajan (4:08)

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404
Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi 

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa tammikuun 2018 ennuste 2017 2018E 2019E 2020E
Yksityinen kulutus 1.6 1.9 (1.7) 1.7 (1.2) 1.2
Julkinen kulutus 1.3 1.5 (0.5) 1.5 (0.5) 0.5
Investoinnit 6.3 4.2 (4.1) 3.5 (2.0) -1.0
Vienti 7.8 4.6 (4.4) 3.5 (1.7) -0.2
Tuonti 3.5 3.3 (3.7) 2.7 (1.2) 0.0
BKT 2.6 2.5 (2.3) 1.9 (1.4) 1.2
Ansiotasoindeksi 0.2 1.8 2.3 2.6
Kuluttajahintaindeksi 0.7 1.0 1.4 1.5
Työttömyysaste* 8.6 8.1 7.9 7.8
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -0.6 -0.3 -0.2 0.1
EMU-velka** 61.4 59.0 58.1 56.5
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa yli 20 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Suomessa Handelsbankenilla on 45 asiakaskonttoria. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.