Handelsbankenin talousennuste: Uudistusten lykkääntyminen tulisi Suomelle kalliiksi
- Suomen talous pysyy maltillisessa kasvussa vuosina 2016–18. Talouden kokonaiskuvaan ei silti voi olla tyytyväinen.
- Heikko vienti ja supistuva teollisuuden työllisyys ovat heijastumia heikosta hintakilpailukyvystä. Tämä on korjattava, jotta talous pääsee kestävälle elpymisuralle.
- Maailmantalouden elpyminen jatkuu epätasaisena.
Suomen talous kärsii kilpailukyvyn puutteesta
Arvioimme, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna prosentin (ennuste muuttumaton joulukuun 2015 ennusteeseen nähden). Ensi vuonna ennustamme kokonaistuotannon kasvavan 1,2 prosenttia (1,2 %), ja vuoden 2018 kasvun odotamme hidastuvan 0,9 prosenttiin.
”Suomen talous pysyy maltillisessa kasvussa vuosina 2016–18, mutta kokonaiskuvaan ei voi olla tyytyväinen: vienti supistui vielä viime vuoden lopussa ja teollisuuden työpaikat vähenivät, mikä enteilee vahvasti, ettei Suomen hintakilpailukyky ole riittävä. Samaa puhuvat myös muut tekijät: Suomen markkinaosuus maailmankaupasta on selvästi laskenut, BKT:n kasvuvauhti on erittäin heikko verrattuna muihin pieniin avoimiin talouksiin, vaihtotaseeseen ei ole onnistuttu kerryttämään riittävää ylijäämää ja yritysvoitot ovat laskeneet erityisesti avoimella sektorilla”, arvioi Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Kilpailukyvyn puute on Suomelle teollisten väli- ja pääomahyödykkeiden valmistajana valtaisa ongelma aikana, jolloin globaali kysyntä on vahvasti siirtymässä palveluihin ja maailmantalouden kasvu perustuu aiempaa vähemmän investointeihin.”Riittämätön hintakilpailukyky verrokkimaihin verrattuna voimistaa ongelmia, ja heikon kannattavuuden turvin suomalaisten yritysten on hyvin riskialtista investoida”, Tiina Helenius kertoo.
Kannattavuus kasvuun joustoja lisäämällä ja kilpailua edistämällä
Ekonomistien mukaan tärkeintä olisi muuttaa kollektiivisten palkkasopimusten malli yrityskohtaisemmaksi ja yleinen työsopimusten kattavuus joustavammaksi. Uudistukset auttaisivat ylläpitämään yritysten kannattavuutta vaikeinakin aikoina ja turvaisivat mahdollisimman monen työpaikan säilymisen.
”Edistämällä samalla hyödykemarkkinoiden kilpailua poistamalla työttömyyskorvaus- ja sosiaaliturvajärjestelmän synnyttämiä kannusteloukkuja ja parantamalla asuntomarkkinoiden toimivuutta kasvukeskuksissa avautuisi mahdollisuuksia sellaisille uusille yrityksille ja tuotteille, jotka lisäisivät tuottavuutta ja synnyttäisivät Suomelle kaivattua uutta arvonlisää”, Handelsbankenin ekonomistit kommentoivat uudessa talouskatsauksessaan.
Työmarkkinat elpyvät hitaasti
Maltilliseksi jäävän kotimaisen kysynnän kasvun takia työmarkkinoiden elpyminen ennusteperiodilla on hyvin hidasta. Investointien kasvu pitkällä aikavälillä riippuu siitä, miten yritysten kannattavuus kohenee. Matalampien yksikkötyökustannusten pitäisi parantaa avoimen sektorin kannattavuutta ja johtaa tuotannon lisääntymiseen sekä työllisyyden ja investointien kasvuun.
”Myös suljetulla sektorilla on matalampien palkkakustannuksien myötä parempi mahdollisuus kilpailla tuontitavaroiden kanssa sekä myydä palvelujaan avoimelle sektorille”, tähdentää pankin ekonomisti Janne Ronkanen.
Maailmantalous elpyy epätasaisesti
Vaikka maailmantaloudesta löytyy paikoittaisia valonpilkahduksia, elpyminen on epätasaista. Osassa euroaluetta taakkana on korkea velkaperintö. Raaka-aineita tuottavat taloudet joutuvat puolestaan sopeutumaan vielä pitkään raaka-aineiden hintojen supersyklin päättymiseen. Deflatorisia virtauksia löytyy, muttei kaikkialta.
Koronlaskuille ei kehittyneessä maailmassa ole enää juuri tilaa, ja siksi keskuspankit keskittyvät ylläpitämään talouskasvua ja riittävää inflaatiota valuuttojen avulla. Euroopan keskuspankki EKP:llä on kova työ elvyttää luotonantoa, ja valuutan heikkeneminen olisi sille tervetullut uutinen. Yhdysvallat on puolestaan saavuttanut täystyöllisyyden, ja keskuspankki on jo nostanut ohjauskorkoa. Nopeaa nostotahtia hillitsee pelko siitä, että vahva dollari siirtää kasvu-, työllisyys- ja inflaatiotavoitteet uudelleen keskuspankin ulottumattomiin.
”Koska USA:n taloudella on tukenaan kuitenkin voimakas kotimainen kysyntä, uskomme sen sietävän vahvaa valuuttaa euroaluetta paremmin. Ennustammekin, että dollari vahvistuu suhteessa euroon. Tämä on todennäköinen seuraus Fedin kiristyvästä rahapolitiikasta ja EKP:n ahkerasta elvytyksestä. Jos euron arvo ei heikkene, kestää pitkään, ennen kuin heikkojen talouksien työmarkkinat pääsevät lähellekään täystyöllisyyttä. EKP:n on toimillaan varmistettava, että ne eivät ajaudu deflatoriseen kuiluun”, kirjoittavat Handelsbankenin ekonomistit.
Euroopan talousnäkymien ylle varjon luo lähiaikoina Britannian EU-jäsenyysäänestys. Kannattajat ja vastustajat ovat jokseenkin tasoissa, mutta jos äänestys johtaa Britannian eroon EU:sta, kielteiset vaikutukset eivät heijastu vain Ison-Britannian talouteen, vaan myös poliittisten vaikeuksien piinaamaan Euroopan Unioniin. Brexitin toteutuessa olisi entistäkin vaikeampi suitsia niitä puolueita, jotka tavoittelevat suurempaa poliittista ja taloudellista riippumattomuutta Brysselistä. Vaikutukset ulottuisivat myös euroon.
Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.
Lisätiedot:
Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404
Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403
s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi
| Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle | |||||
| Prosenttimuutos, suluissa joulukuun ennuste | 2014 | 2015 | 2016E | 2017E | 2018E |
| Yksityinen kulutus | 0,6 | 1,4 | 1,0 (1,0) | 0,7 (0,7) | 0,8 |
| Julkinen kulutus | -0,3 | -0,9 | 0,0 (0,0) | 0,0 (0,0) | -0,1 |
| Investoinnit | -2,6 | -1,1 | 4,2 (3,7) | 4,0 (4,5) | 3,0 |
| Vienti | -0,9 | 0,6 | 1,5 (3,2) | 2,5 (2,5) | 1,0 |
| Tuonti | 0,0 | -0,4 | 2,6 (3,8) | 2,6 (3,0) | 1,2 |
| BKT | -0,7 | 0,5 | 1,0 (1,0) | 1,2 (1,2) | 0,9 |
| Ansiotasoindeksi | 1,4 | 1,2 | 1,0 | 0,8 | 0,8 |
| Kuluttajahintaindeksi | 1,0 | -0,2 | 0,2 | 1,0 | 1,4 |
| Työttömyysaste* | 8,7 | 9,4 | 9,3 | 9,1 | 8,9 |
| Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** | -3,2 | -2,7 | -2,3 | -2,0 | -1,8 |
| * prosenttia työvoimasta | |||||
| ** prosenttia BKT:sta | |||||
| Lähde: Handelsbanken | |||||
Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 25 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.
Handelsbankenilla on Suomessa 46 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2015 lopussa 612 henkilöä.