Handelsbankenin talousennuste: Kadonnutta kilpailukykyä etsimässä

  • Suomi nousee kituliaasti taantumasta; kestävä talouskasvu vaatii talouden rakenteiden uudistumista.
  • Taloudellinen kahtiajako USA:n ja euroalueen välillä säilyy.
  • Euroalueen reaalitalous on matkalla oikeaan suuntaan, mutta EKP:n apua tarvitaan yhä.
  • Läntisissä talouksissa työmarkkinat ovat piristyneet, mutta perinteinen yhteys palkkainflaatioon näyttää olevan kateissa. 

Suomen haasteena on uudistua kilpailukykyiseksi
Handelsbankenin ekonomistit arvioivat, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia (ennusteet samat kuin joulukuussa 2014). Vuoden 2017 BKT:n kasvuennuste on 1,6 prosenttia.

”Suomi hyötyy Euroopan paremmista kasvunäkymistä, mutta Venäjän viennin romahdus pitää yllä ulkoisen kysynnän epävarmuutta”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius toteaa. 

Ulkoinen kysyntä ja Suomen talouden suoriutuminen ovat j 20150504 Talousennuste 20150504 Talousennuste ääneet finanssikriisin jälkeen heikoiksi, mikä viittaa vakaviin rakenteellisiin kasvun hidasteisiin ja kustannusongelmiin. Ratkaisemattomien ongelmien vuoksi elpyminen on hidasta.

”Yritysten kannattavuuden on palauduttava ennen kuin investointien ja työllisyyden kasvu voi kunnolla käynnistyä. Siksi Suomen täytyy maistaa Etelä-Euroopan maiden lääkettä. Tuotantokustannuksia on laskettava palkkoja sopeuttamalla ja tuottavuutta parantamalla”, Helenius arvioi.

Handelsbankenin ekonomistit toivovat, että hallitus tekee työmarkkinajärjestöjen avulla pitkäaikaisen työmarkkinoiden toimintaa parantavan uudistuksen, joka lisää työn tarjontaa.

Kotitalouksien näkymät kohentumassa
Kotitalouksien näkymät ovat aavistuksen verran valoisammat, mistä kertoo kuluttajien luottamusindeksin kohoaminen lähelle pitkän ajan keskiarvoa.

”Talouden pysähtyneisyys on lannistanut työnhakijoita. Yhdessä epäsuotuisan väestörakenteen ja teollisuuden rakennemuutoksen kanssa se on painanut työvoiman osallistumisasteen vuosituhannen vaihdetta edeltävälle tasolle. Tämä luo valtavan taakan julkiselle taloudelle ja pitää kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehityksen aneemisena”, muistuttaa Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund .

Öljyn hinnan lasku kohentaa kotitalouksien ostovoimaa ja Euroopan keskuspankki pitää korkotason matalana lähivuodet. Lainanottohalukkuus on elpymässä ja lainakannan kasvu ei enää hidastu.

”Jotta asuntomarkkinat vilkastuisivat, täytyy työmarkkinoilla ensin nähdä selviä elpymisen merkkejä. Näitä tuskin nähdään ennen vuotta 2016”, arvioi Tuulia Asplund.

Maailmatalouden kahtiajako säilyy
USA:n talouden suunta on edelleen ylöspäin, joskin kasvu hidastui tilapäisesti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Odotamme, että työttömyys jatkaa laskuaan, ja keskuspankki Fed alkaa piakkoin kiristää rahapolitiikkaansa. Dollarin vahvistuminen siis todennäköisesti jatkuu.

Euroalueen talous laahaa kaukana perässä. EKP:n päätös polkaista määräelvytys käyntiin heikensi tuntuvasti euron dollarikurssia ja paransi luottomarkkinoiden tilannetta. Myös reaalitalous näyttäisi olevan matkalla oikeaan suuntaan. ”Euroalueella on kuitenkin vielä monin paikoin runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ja työttömyysaste on liian korkea poistamaan deflaatiopaineita muualla kuin Saksassa. Siksi EKP joutuu ummistamaan silmänsä Saksan ylikuumenemisen riskiltä ja jatkamaan elvytyspolitiikkaa”, muistuttaa Tiina Helenius.

Kiinassa tuoreimmat tilastot vahvistavat talouskasvun hidastuneen. Koska taustalla on enimmäkseen rakenteellisia tekijöitä, perinteinen finanssi- ja rahapoliittinen elvytys voi vain jarruttaa laskevaa trendiä, ei pysäyttää sitä. Riskeistä huolimatta uskomme Kiinan välttävän jyrkän pudotuksen.

Keskeisissä läntisissä talouksissa työmarkkinat ovat kohentuneet merkittävästi finanssikriisin jälkeen, mutta perinteinen yhteys palkkainflaatioon näyttää olevan monessa taloudessa kateissa. Tämä heijastelee osittain globaaleja trendejä, mutta on samalla merkki siitä, että työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

”Talouksissa, joissa työmarkkinat alkavat kiristyä eli kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa, odotettavissa on reaalipalkkojen ja työn yksikkökustannusten nousun kiihtyminen”, Handelsbankenin ekonomistit kirjoittavat.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.


Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404
Tuulia Asplund, ekonomisti, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa joulukuun ennuste 2013 2014 2015E 2016E 2017E
Yksityinen kulutus -0,6 -0,2 0.7(0.2) 1.1(1.1) 1.4
Julkinen kulutus 0,6 0,2 0.2(0.2) 0.2(0.5) 0.3
Investoinnit -5,3 -5,1 -0.6(-0.5) 3.5(3.5) 3.8
Vienti -0,7 -0,4 3.0(4.7) 4.3(3.7) 3.9
Tuonti -1,6 -1,4 1.8(2.7) 3.5(3.5) 4.6
BKT -1,3 -0,1 0.5(0.5) 1.5(1.5) 1.6
Ansiotasoindeksi 2.1 1.4 1.1 1.3 1.8
Kuluttajahintaindeksi 1.5 1.0 0,0 1.2 1.8
Työttömyysaste* 8.2 8.7 9.1 8.7 8.3
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -2,5 -3,2 -2,9 -2,6 -2,3
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 25 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbankenilla on Suomessa 46 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 614 henkilöä.