Handelsbankenin talousennuste: Sopeutuminen tekee Suomelle kipeää

  • Kuluva vuosi kolmas perättäinen negatiivisen kasvun vuosi Suomelle, ensi vuonna vaatimatonta kasvua
  • Maailmatalouden kehitys on yhä epäsymmetristä
  • Euroalueella EKP:n toimia tarvitaan deflaation torjuntaan
  • Euro heikentyy rahapolitiikan ja keskuspankin ohjauskorkojen kulkiessa eri suuntaan kuin USA:ssa

Suomi sopeutuu edelleen

Handelsbankenin ekonomistit ennustavat, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia (+0,4). Myös ensi vuonna kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan aiempaa arviota vähemmän eli 0,8 prosenttia (1,5). Vuoden 2016 BKT:n kasvuennuste on ennallaan 1,8 prosenttia.

”Finanssikriisin jälkeisten talousongelmien taustalla on työn tuottavuuden romahdus Suomessa. Kriisin luonne on siten tyystin erilainen kuin 90-luvun alussa, jolloin kokonaistuotantoa laski ennen kaikkea työtuntien voimakas supistuminen”, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius kertoo.

Heikentyneen tuottavuuden taustalla on pääasiassa alkuvuodesta 2008 käynnistynyt Nokian alasajo, mutta myös muut tärkeät toimialat ovat kärsineet maailmantalouden kysynnän rakenteen muutoksista. Koska syyt talouden heikon suoriutumisen takana ovat pitkälti reaalisia kilpailukykyongelmia, toipuminen on hidasta ja kivuliasta. ”Suomella ei myöskään ole tällä hetkellä vientipaletissaan sellaisia hyödykkeitä tai palveluja, joille maailmalta löytyisi vastaavia massamarkkinoita kuin Nokian matkapuhelimille”, Helenius arvioi.

Suhdanteessamme ei vielä näy selvää ja vahvaa käännettä, vaikka talouden tekninen taantuma eli BKT:n vähintään kaksi vuosineljännestä kestänyt supistuminen päättyi vuoden toisella neljänneksellä.

”Teollisuuden luottamusindeksit ja tilauskantakyselyt eivät myöskään ennakoi olosuhteiden ripeää parantumista”, Handelsbanken Suomen ekonomisti Tuulia Asplund arvioi. Vaimean suhdannekäänteen takia myös työttömyysaste kääntyy laskuun vasta vuonna 2016.

Pitkittynyt taantuma ei ole johtanut työvoimakustannusten sopeutumiseen tuottavuutta vastaavalle tasolle. Siksi kannattavuutta parannetaan yksityisellä sektorilla pääasiallisesti työllisten määrää vähentämällä.”

”Myös investointilaman pitkittyminen on ymmärrettävä seuraus kannattavuuden heikentymisestä”, muistuttaa Helenius.

Ukrainan kriisi ja Venäjän ja lännen välisten suhteiden kiristyminen ovat merkittävä kasvuriski Suomelle. Suorien sanktioiden lisäksi vienti Venäjälle kärsii Venäjän rahoitusympäristön kiristymisestä ja ruplan heikentymisestä. Konflikti saa koko ajan uusia käänteitä, joten riski kriisin pitkittymiselle on todellinen.

Maailmatalous kehittyy epäsymmetrisesti

Maailmatalouden kehitys on yhä pirstaloitunut. Paikoittain kasvu on vakaata, mutta toisaalla laahataan jäljessä. Erityisen selvästi ilmiö näkyy verrattaessa USA:ta euroalueeseen, mutta vahvaa jakautumista on havaittavissa myös kehittyvien talouksien välillä. Kiina on onnistunut toistaiseksi pitämään kasvun vakaana, mutta Brasilia ja Venäjä näyttävät olevan umpikujassa. Venäjä alisuoriutuu vielä pitkään.

Deflaationtorjunta edellyttää heikompaa euroa

Euroalueen näkymät ovat synkemmät kuin alkuvuodesta, sillä geopolitiikan vaikutukset talouteen ovat vientiriippuvaiselle alueelle moninaisemmat kuin omavaraiselle USA:lle. Toinen merkittävä ongelma on hitaus, jolla alueen sisäisiin kriiseihin on reagoitu. Vaikka EKP on onnistunut palauttamaan luottamuksen valtion joukkolainoihin, yrityksien ja pankkien rahoituskustannukset eivät ole keventyneet.

Deflaation vastainen taistelu edellyttää heikompaa euroa, ja tässä kohtaa EKP:n uudet tasetta kasvattavat elvytystoimet tulevat tarpeeseen. Jos deflaatio saa jalansijan velkakierteisissä kriisimaissa, finanssimarkkinat ovat vaarassa joutua uudelleen epätasapainoon. Tämä puolestaan olisi uhka taloudelliselle aktiviteetille ja työllisyydelle. Ennustamme, että EKP:n elvytystoimet ja USA:n keskuspankin Fedin koronnosto vuodenvaihteessa kasvattavat Yhdysvaltain ja Saksan välisiä korkoeroja vieden euron dollarikurssin pariteettiin 2 vuoden sisällä.

Talousennuste on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404

Tuulia Asplund, ekonomisti, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi

Handelsbankenin keskeiset ennusteet Suomen taloudelle

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, suluissa toukokuun ennuste 2012 2013 2014E 2015E 2016E
Yksityinen kulutus 0,1 -0,7 -0.2(0.4) 0.7(1.1) 0.9(1.5)
Julkinen kulutus 0,7 1,5 0.2(0.2) 0.2(0.2) 0.5(0.5)
Investoinnit -2,5 -4,9 -3.7(-3.3) 0.0(2.8) 4.0(5.0)
Vienti 1,2 -1,7 0.9(3.0) 3.3(5.0) 4.9(4.6)
Tuonti 1,3 -2,5 0.6(1.2) 2.8(4.3) 2.8(5.0)
BKT -1,5 -1,2 -0.3(0.4) 0.8(1.5) 1.8(1.8)
Ansiotasoindeksi 3,2 2,1 1,2 1,3 1,8
Kuluttajahintaindeksi 2,8 1,5 1 1,6 2
Työttömyysaste* 7,7 8,2 8,5 8,6 8,4
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -1,8 -2,0 -2,4 -1,6 -1,4
* prosenttia työvoimasta
** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa kaikkiaan 24 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.

Handelsbankenilla on Suomessa 45 asiakaskonttoria eri puolilla maata, pääkonttoritoiminnot Helsingissä sekä pankin rahoitus-, rahasto- ja henkivakuutusyhtiöt, Capital Markets -toiminnot, Handelsbanken Varainhoito ja Private Banking sekä arvopapereiden säilytyksestä vastaava Handelsbanken Custody. Näissä toiminnoissa työskenteli vuoden 2013 lopussa 606 henkilöä.