Päivitys Handelsbankenin talouskatsaukseen: kunnollista talouskasvua riittää vuodelle 2018

  • Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia vuodessa, ensi vuonna kasvu hidastuu, mutta yltää 1,4 prosenttiin.
  • Suomen kasvu on edelleen laajapohjaista, mutta kotimaisen kysynnän ja erityisesti investointien merkitys korostuu
  • Globaali noususuhdanne kypsyy ja tuo mukanaan resurssirajoitteita ja riskin nopeammasta inflaatiosta 

Suomessa kasvu jatkuu vakaana
Arvioimme, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia edellisvuodesta (lokakuun 2017 ennuste 2,0 %). Vuonna 2019 ennustamme kokonaistuotannon kasvavan 1,4 prosenttia (1,1 %), ja vuoden 2017 kasvun odotamme yltäneen 3,3 prosenttiin (muuttumaton). BKT:n kasvu on tänä ja ensi vuonna edelleen laaja-alaista. Kasvu perustuu sekä kotimaisen kysynnän että ulkomaankaupan kasvuun, mutta kotimaisen kulutuksen ja erityisesti investointien merkitys on suhteellisesti edellisvuotta suurempi. Vienti kasvaa tänä vuonna edelleen selvästi vahvan globaalin talouden siivittämänä, mutta tuonnin kasvun kiihtymisen takia ulkomaankauppa kokonaisuudessaan synnyttää vuosina 2018–19 tuntuvasti vähemmän talouskasvua kuin vuonna 2017.

”Taloustilastot kertoivat Suomen suhdannetilanteen jatkuneen vahvana vuodenvaihteessa, ja maailmantalouden vetokin näyttäytyy odotettua pitkäkestoisempana. Kun sekä rakennusinvestoinnit että kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat vuoden 2017 lopussa vahvasti, näyttää talouskasvu saavuttaneen vahvan luottamuksen turvin omavoimaisen vaiheen”, kertoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius. Siksi nostamme hienoisesti Suomen talouden kasvuennusteita vuosille 2018–19.

Työmarkkinoiden elpyminen jatkuu
Vahvan kasvun myötä työmarkkinoiden elpyminen jatkuu ja työttömyysaste putoaa vuoden 2019 loppuun mennessä 7,8 prosenttiin.

”Työttömyyden nopeampaa laskua tänä ja ensi vuonna rajoittaa aikaisempaa enemmän esiin nouseva niukkuus vapaasta ammattitaitoisesta työvoimasta”, kertoo pankin ekonomisti Janne Ronkanen.

Yritysinvestointien motiivina on pääomakannan korvausinvestointien lisäksi parantaa tuottavuutta.

"Tässä on kysymys siitä, että tarjontansa lisäämistä havittelevat yritykset joutuvat rekrytointivaikeuksien takia entistä enemmän satsaamaan tuottavuuden kasvattamiseen", arvioi Tiina Helenius. 

Vuonna 2019 Suomen talouskasvu hidastuu maailmantalouden kasvun heikentymisen vanavedessä. Myös kotimainen kysyntä alkaa kypsyä investointisyklin hiipumisen myötä. Rakennusinvestointien vahvin suhdanne on tuolloin myös ohitettu, ja kasvu jää olemattomaksi. Kulutuksen kasvu hidastuu hienoisesti vuosien 2017–18 vajaan 2 prosentin vauhdista. Inflaatio ei vuosina 2018–19 yllä talouskasvun elpymisestä ja ansiotason edellisvuotta merkittävämmästä noususta huolimatta Euroopan keskuspankin (EKP) 2 prosentin tavoitevauhtiin.

Maailmantalous elää nyt suhdannehuippuaan 
Maailmantalouden kasvu yllätti ennustajat vuonna 2017 vahvuudellaan ja kestävyydellään. Siksi olemme nostaneet tämän ja ensi vuoden kasvuennusteitamme erityisesti euroalueen ja USA:n osalta. Ne tekijät, jotka vaikuttivat suotuisasti vuoden 2017 kasvuun, ovat hallitsevia myös tämän vuoden alkupuoliskolla ja siten vahva kasvun myötä työttömyys entisestään vähentyy. Kasvava määrä talouksia kokee suhdannehuippunsa tänä vuonna.

Vaikka kaikkien keskeisten talouksien tilanne oli vuonna 2017 odotettua parempi, inflaatio ei ole finanssikriisin jälkeen juurikaan kestävästi kiihtynyt kohentuneesta työmarkkinatilanteesta huolimatta. Tämä on haastanut perinteisen yhteyden resurssien käytön ja inflaation välillä.

Vuoden 2018 keskeisimpiä kysymyksiä onkin, missä määrin resurssirajoitteet tulevat vastaan ja kiihdyttävät palkkojen ja hintojen nousua sekä hillitsevät ennen pitkää talouskasvua. Selvempiä merkkejä tästä odotamme vuotta 2019 kohti mentäessä USA:sta, jossa verouudistuksen tuoma lyhytaikainen kasvusysäys syö talouden vapaat kasvuresurssit nopeimmin. Näemmekin USA:n talouden olevan uudessa laskusuhdanteessa vuonna 2019.

Euroalueella noususuhdanne näyttää vuodenvaihteessa edelleen voimistuneen, ja näkymät koko vuoden osalta ovat valoisat. EKP:n rahapolitiikka onkin tänä vuonna vähemmän elvyttävää, ja odotamme keskuspankin lopettavan arvopaperiostonsa myöhemmin tänä vuonna ja nostavan korkoja vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kiinan talouskasvu hidastuu hallitusti ja hyvin maltillisesti vuosina 2018–19. Kiinan kiinteistömarkkina, velkaantuneisuus ja pankkijärjestelmän sisältämät heikkolaatuiset luotot muodostavat kuitenkin riskin maailman taloudelle. Kehittyvät taloudet ja raaka-ainetuottajat kulkevat edelleen Kiinan imussa..

Keskuspankkien päätösten vaikutukset jäävät nähtäväksi
Keskeisten keskuspankkien yhteenlasketun taseen kasvu päättyy tänä vuonna. On olemassa riski, että joukkovelkakirjojen osto-ohjelmien lopettamisen vaikutuksia on aliarvioitu, ja pitkät korot nousevat siksi enemmän kuin keskuspankit toivovat. Siten vuoden 2018 aikana rahapolitiikkaympäristö ja rahoitusolosuhteet saattavat muuttua vähemmän suosiolliseksi arvopaperimarkkinoille.

Uskomme USA:n verouudistuksen hieman vahvistavan Yhdysvaltojen dollaria euroon nähden vuoden 2018 alussa. Pidemmällä aikavälillä USA:n ja euroalueen suhteellinen taloustilanne ja rahapolitiikkaodotukset ovat kuitenkin määräävä tekijä valuuttakurssille. USA:n keskuspankin tämän vuoden kolme koronnostoa tukevat dollaria alkuvuonna, kun EKP:ltä ei ole vielä alkuvuonna odotettavissa entisten lisäksi uusia kiristystoimia, mutta USA:n talouden hidastuminen vahvistaa euroa jälleen vuoden 2018 toiselta puoliskolta alkaen.

Englanninkielinen raportti on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.

Lisätiedot:

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Suomi, puh. 010 444 2404
Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403

s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@handelsbanken.fi 

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle
Prosenttimuutos,
suluissa lokakuun 2017 ennuste
2016 2017E 2018E 2019E
Yksityinen kulutus 1.8 1.8 (2.3) 1.7 (1.5) 1.2 (0.9)
Julkinen kulutus 1.2 0.5 (0.5) 0.5 (0.5) 0.5 (0.5)
Investoinnit 7.2 8.6 (7.5) 4.1 (3.3) 2.0 (1.7)
Vienti 1.0 7.6 (7.0) 4.4 (4.0) 1.7 (1.5)
Tuonti 4.2 2.6 (5.0) 3.7 (3.3) 1.2 (1.1)
BKT 1.9 3.3 (3.3) 2.3 (2.0) 1.4 (1.1)
Ansiotasoindeksi 1.2 0.2 1.8 2.3
Kuluttajahintaindeksi 0.4 0.8 1.4 1.5
Työttömyysaste* 8.8 8.5 7.9 7.8
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -1.8 -1.0 -0.9 -0.8
EMU-velka** 63.1 61.7 60.4 59.2
* prosenttia työvoimasta  ** prosenttia BKT:sta
Lähde: Handelsbanken

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva pankkikonserni. Pankilla on toimintaa yli 20 maassa eri puolilla maailmaa ja sen palveluksessa on yli 11 000 henkilöä. Suomessa Handelsbankenilla on 45 asiakaskonttoria. Pankki tunnetaan vahvasta yrityskulttuuristaan ja asiakaskeskeisestä, joustavasta palvelustaan. Jo vuosien ajan Handelsbanken on ollut laajan asiakastyytyväisyysvertailun kärjessä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa (EPSI Rating). Handelsbanken on perustettu Tukholmassa vuonna 1871 ja Handelsbankenin osake on vanhin Tukholman pörssissä listattu osake. Suomessa Handelsbanken on toiminut vuodesta 1985.