Selvitys kattavimmasta eteisvärinäpotilaiden rekisteristä vahvistaa: Eteisvärinäpotilailla on heikko hoitotasapaino ja runsaasti sairaalahoitojaksoja

Maailman laajimmasta eteisvärinäpotilaan tiedot sisältävästä, kansainvälisestä rekisteristä käy ilmi, että vain alle puolet eteisvärinäpotilaista on hyvässä hoitotasapainossa. Tuoreen selvityksen mukaan myös hoidettu eteisvärinä aiheuttaa yhä oireita yli puolelle potilaista.

RealiseAF (Real-life global survey evaluating patients with Atrial Fibrillation) on vuonna 2009 perustettu kansainvälinen rekisteri, johon on tallennettu yli 10 000 eteisvärinäpotilaan tiedot. Rekisteristä käy ilmi, että vain 40 prosentilla potilaista sairaus on hyvässä hoitotasapainossa. Elokuun lopussa Tukholmassa, Euroopan kardiologisen seuran vuosittaisessa kongressissa, julkaistujen tietojen mukaan hyväkään hoitotasapaino ei takaa oireettomuutta: jopa 55,7 prosenttia hoitoa saavista eteisvärinäpotilaista kertoo yhä kärsivänsä oireista1.

Erilaiset sydän- ja verisuonitapahtumat ovat eteisvärinäpotilailla hyvin tavallisia. Esimerkiksi
72 prosentilla potilaista on korkea verenpaine ja 46 prosentilla häiriöitä veren rasva-aineenvaihdunnassa. Lähes 29 prosentilla potilaista oli ollut akuutti sepelvaltimotautikohtaus, sydänkohtaus tai aivohalvaus, jonka vuoksi he olivat joutuneet äkillisesti sairaalahoitoon viimeisen 12 kuukauden aikana. Näistä potilaista yli 12 prosentille oli tehty merkittäviä hoitotoimenpiteitä, kuten pallolaajennus, ohitusleikkaus tai läppäleikkaus.

Uusi eurooppalainen eteisvärinän hoitosuositus: dronedaroni on ensilinjan hoito

Komplikaatioiden vähentäminen on saanut eteisvärinän hoitotavoitteissa aikaisempaa
suuremman painoarvon. Sairaalahoitojen, aivohalvausten ja kuolemien vähentäminen
kuuluvat tärkeimpiin hoitotavoitteisiin. Uudessa eurooppalaisessa eteisvärinän hoito-
suosituksessa todetaan nyt ensimmäistä kertaa, että rytmihäiriölääkkeellä voidaan
parantaa potilaan ennustetta. Tämä tarkoittaa kardiovaskulaarisista syistä johtuvien
sairaalahoitojen vähentämistä potilailla, joilla on ei-pysyvä eteisvärinä ja kardiovaskulaarisia
riskitekijöitä. Vakavien haittojen, kuten sairaalahoitoon joutumisen ja kardiovaskulaaristen
tapahtumien vähentäminen, voi olla tärkeämpi hoitotavoite kuin sinusrytmissä pysyminen.

Dronedaroni on peruskorvattava lääke 1.12.2010 alkaen

Lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen mukaan dronedaroni on peruskorvattava (42 %)
eteisvärinän estohoidossa ja kammiotaajuuden hidastamisessa, kun ensisijaiset lääkkeet
(muun muassa beetasalpaajat ja flekainidi) eivät tehoa tai sovi.

Eteisvärinän hoito ei ole suositusten mukaista

Kansainvälisesti eteisvärinän hoito ei täytä Yhdysvaltain sydänlääkäriyhdistyksen (ACC), maailman vanhimman sydänjärjestön eli American Heart Associationin (AHA) ja Euroopan kardiologisen seuran (ESC) yhdessä vuonna 2006 laatimia hoitosuosituksia.

Suurimpia puutteita hoidossa olivat

  • 20 prosenttia rakenteellista sydänvikaa sairastavista eteisvärinäpotilaista sai sellaisia rytmihäiriölääkkeitä, joilla on vasta-aihe heidän perussairaudelleen
  • lähes 50 prosenttia kohtauksittaista ja jatkuvaa eteisvärinää sairastavista potilaista, joilla ei ollut sydämen vajaatoimintaa tai korkeaa verenpainetta, johon liittyisi merkittävä sydämen vasemman kammion laajeneminen, saivat ensilinjan hoitona amiodaronia, vaikka hoitosuositusten mukaan sitä käytetään toisen linjan hoitona
  • lisäksi vain 52 prosenttia potilaista, joiden CHADS2-luokitus eli aivoinfarktin tai muun verisuonitukoksen riskipisteytys on suurempi kuin 2 (vuotuinen riski 4 %) ja joiden kuuluisi saada vain verenohennushoitoa, sai sitä.

RealiseAF-rekisteri osoittaa, etteivät eteisvärinäpotilaat tarvitse vain lievitystä oireisiinsa, jotka johtuvat sydämen sykkeen tai rytmin häiriöistä, vaan myös lääkehoitoa, joka estää sairaalahoitoon johtavat sydäntapahtumat. Uudet hoitomenetelmät, kuten dronedaroni, tarvitsevat tuekseen aiempaa tiukempaa hoitosuositusten noudattamista.

RealiseAF:

RealiseAF on laaja, kansainvälinen, vuonna 2009 perustettu rekisteri, jonka tavoitteena on seurata eteisvärinän esiintymistä sekä muiden sydän- ja verisuonisairauksien esiintymistä eteisvärinäpotilailla. Rekisteriin kerättiin tietoa kesäkuuhun 2010 saakka yli 10 000 potilaalta 26 maasta (Algeria, Azerbaijan, Belgia, Bulgaria, Egypti, Espanja, Intia, Irlanti, Italia, Libanon, Liettua, Marokko, Meksiko, Portugali, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Sveitsi, Taiwan, Tsekki, Tunisia, Turkki, Ukraina, Unkari, Venezuela ja Venäjä).

Rekisteriä ylläpitää riippumaton, tieteellinen, kansainvälisten kardiologien ja elektrofysiologien ryhmä, joka käyttää kattavaa tietojenkeruustrategiaa. RealiseAF tarjoaa aiempien samankaltaisten rekisterien, kuten RecordAF:n ja the European Heart Survey on AF -rekisterin, kaltaista luotettavaa tietoa sydän- ja verisuonisairauksien riskeistä, hoitomenetelmistä ja näiden vaikutuksista eteisvärinäpotilaisiin.

Lääkeyhtiö sanofi-aventis on rahoittanut RealiseAF-rekisterin toimintaa.

https://www.realiseaf.org

Eteisvärinä yleistyy Suomessakin
  • Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen eteiset eivät pumppaa verta, mutta sydämen kammiot liikkuvat nopealla, mekaanisella ja epäsäännöllisellä rytmillä.
  • Eteisvärinä aiheuttaa mm. sydämentykytystä, rintakipua, hengenahdistusta, heikkoutta ja huimausta.
  • Eteisvärinä on vakava sairaus, johon liittyy merkittävästi suurentunut sairastuvuus ja kuolleisuus. Eteisvärinää sairastavalla potilaalla on kaksi kertaa muita suurempi kuolemanriski sekä lisääntynyt riski saada sydänkohtaus tai muita sydän- ja verisuonitapahtumia, kuten aivohalvaus tai sydämen vajaatoiminta.
  • Iän ohella merkittävimpiä eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja kilpirauhasen liikatoiminta.
  • Eteisvärinää sairastaa Euroopassa noin 4,5 ja Yhdysvalloissa 2,5 miljoonaa ihmistä.
  • Eteisvärinä yleistyy väestön vanhetessa. Tyypillinen potilas on ikääntynyt nainen. Toisaalta miehillä on lähes kaksinkertainen riski sairastua eteisvärinään samanikäisiin naisiin verrattuna.
  • Noin 30 prosenttia kaikista rytmihäiriöpotilaista sairastaa eteisvärinää. Valtaosalla eteisvärinäpotilaista on muitakin sydänsairauksia.
  • Valtaosa eteisvärinää sairastavista potilaista kuuluu ryhmään, jolle ei ole vielä kunnollista lääkehoitoa.
  • Eteisvärinä on merkittävä sairaalahoitojaksojen aiheuttaja. Sairauden hoito nykyisin käytettävissä olevin keinoin vaatii erityisesti erikoissairaanhoitoa. Kuntoutuksesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä menoja.

 

Eteisvärinän hoito (Käypä hoito -suositus):
  • Eteisvärinä voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin uusiutumistaipumuksen ja keston mukaan.
    • Kohtauksittainen (paroksysmaalinen) eteisvärinä: kesto alle seitsemän päivää (yleensä alle 24 tuntia) ja normaali sinusrytmi palautuu itsestään.
    • Jatkuva (persistoiva) eteisvärinä: kesto hoitamattomana yli viikon, mutta sinusrytmi voidaan palauttaa sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.
    • Pysyvä (krooninen) eteisvärinä: rytminsiirto ei onnistu tai sitä ei enää haluta yrittää.
  • Hoidon tavoitteena on helpottaa potilaan oireita ja estää rytmihäiriöön liittyviä verisuonitukoksia ja muita liitännäissairauksia.
  • Hoito valitaan yksilöllisesti. Hoidon kulmakiviä ovat rytmihäiriölle altistavan perussairauden hoito ja verisuonitukoksia ehkäisevä verenohennus- eli antikoagulaatiohoito.
  • Varfariinia (Marevan®) suositellaan aivohalvauksen estolääkitykseksi kaikille, joilla on eteisvärinän lisäksi jokin muu aivohalvaukselle altistava tekijä, kuten aiempi aivoverenkiertohäiriö, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, diabetes tai yli 60 vuoden ikä. Vaste varfariinille on kuitenkin yksilöllinen ja vaatii jatkuvaa hoidon seurantaa laboratoriossa tapahtuvin mittauksin ja lääkeannoksen tarkistuksin.
  • Verenohennushoidon tarvetta arvioitaessa on muistettava, että myös oireeton tai kohtauksittainen eli itsestään rauhoittuva eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille.
  • Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini vähentää aivohalvauksia noin 20 % lumelääkkeeseen verrattuna, mutta suuren riskin potilailla sen teho on selvästi varfariinia huonompi.
  • Alan asiantuntijoiden mukaan hoidon tulokset normaaliin sydämen rytmiin pyrkimisessä eivät ole tällä hetkellä erityisen hyviä.
  • Eteisvärinän lääkehoitovaihtoehdot:
  Amiodaroni Asetyylisalisyylihappo Atenololi Digoksiini DiltiatseemiDisopyramidi Dofetilidi Dronedaroni Esmololi Flekainidi Ibutilidin Kinidiini Metoprololi Propafenoni Sotaloli VarfariiniVerapamiili 

 

 

Lisätietoja:

Lääketieteellinen johtaja Jarmo Kaukua, sanofi-aventis Oy
gsm 040 3578268

jarmo.kaukua@sanofi-aventis.com

 

Viestintäjohtaja Mirka Rinkinen, sanofi-aventis Oy
puhelin 0201 200 460

gsm 040 744 6168
mirka.rinkinen@sanofi-aventis.com

 

 

sanofi-aventis
Sanofi-aventis on Euroopan suurin ja yksi maailman suurimmista lääkeyhtiöistä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Pariisissa, ja toimintaa on yli sadassa maassa. Sanofi-aventiksessa on noin 100 000 työntekijää, joista noin 11 000 on tutkijoita. Tutkimus- ja kehitysbudjetti on lääkeyhtiöistä maailman kolmanneksi suurin, 4,5 miljardia euroa. Yhtiön tärkeimmät terapia-alueet ovat sydän- ja verisuonitaudit, verisuonitukokset, syöpätaudit, keskushermoston sairaudet, diabetes, sisätaudit ja rokotteet. Suomessa työntekijöitä on noin 100, ja toimipiste sijaitsee Helsingin Munkkivuoressa.
www.sanofi-aventis.fi

 

Lähde:

 

  1. Steg, P. "The REALISE-AF registry: an international, observational, cross-sectional survey describing characteristics, cardiovascular risk, and management of patients with atrial fibrillation." Presented at the European Society of Cardiology Congress, Sept. 1, 2010. Program number 5080. http://spo.escardio.org/SessionDetails.aspx?id=331012

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

FIN.DRO.10.09.01

Yrityksestä

Havas Worldwide Helsinki on integroituun markkinointiviestintään erikoistunut toimisto.

Tilaa