Tiedote: Kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS:n tuomat hyödyt yrityksille yhä epäselviä – vain puolet yrityksistä uskoo tuottavansa sijoittajille

Kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS:n tuomat hyödyt yrityksille yhä epäselviä – vain puolet yrityksistä uskoo tuottavansa sijoittajille aiempaa vertailtavampaa tietoa Espoo, 21.10.2009 – Lähes viisi vuotta sitten voimaan astunut, kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS on jo hyvin jalkautunut keskisuuriin suomalaisiin pörssiyrityksiin, mutta sen tuomia hyötyjä ei vieläkään täysin hahmoteta. IFRS-raportoinnin selkeinä haittoina pidetään työmäärän ja kustannusten merkittävää kasvua. Taloushallinnon ammattilaiset suhtautuvat melko kriittisesti väitteeseen, että IFRS-raportointi toisi sijoittajille aiempaa läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa. Tulokset selviävät ohjelmistoyhtiö Baswaren keskisuurten pörssiyhtiöiden talouspäättäjille teettämästä haastattelututkimuksesta¹.

IFRS-tilinpäätöskäytäntö astui voimaan vuoden 2005 alussa. Sen tavoitteena ovat kansainvälisesti nykyistä vertailukelpoisemmat ja läpinäkyvämmät tilinpäätökset, jotka palvelevat sijoittajia aiempaa paremmin. Vaikka yritykset ovat soveltaneet standardia jo vuosia, ei kolmannes tutkimukseen osallistuneista talouspäättäjistä ja taloushallinnon ammattilaisista osannut juurikaan eritellä IFRS:n tuomia hyötyjä. Vastaajat, jotka pystyivät nimeämään IFRS:n etuja, nostivat esiin aiempaa selkeämmän vertailtavuuden sekä raportoinnin läpinäkyvyyden. IFRS-raportoinnin selvästi suurimmiksi haitoiksi vastaajat nimesivät lisääntyneen työmäärän sekä kustannusten kasvun. Kuitenkin suurin osa kyselyyn osallistuneesta talousjohdosta ei osaa arvioida IFRS-siirtymän aiheuttamia, todellisia kustannuksia tai tietojärjestelmämuutosten suuruutta euroissa. Moni vastaaja arvioi, että kuluja on tullut lähinnä oman henkilöstön työtunneista, konsulttipalveluista, perehtymisestä, kouluttautumisesta ja tietojärjestelmien räätälöinnistä. ”Kaikilta yrityksiltä odotetaan tänä päivänä yhä läpinäkyvämpää toimintaa ja raportointia”, sanoo tuotepäällikkö Taru Kettunen Basware FIMA:sta. ”IFRS-raportointi hyödyttää myös muita, kuin listattuja yrityksiä, vaikka yksi päätavoite onkin ollut sijoittajatiedon yhdenmukaistaminen. IFRS-raportointi palvelee organisaatioita esimerkiksi silloin, kun listautumista suunnitellaan, toimintoja yhtiöitetään tai liitetään pörssikonsernin osaksi.” Vain noin puolet vastaajista (55 prosenttia) kokee, että IFRS-raportointi tuottaa sijoittajille yhä läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa. Liki kaikki vastaajat korostivat, että edellytyksenä on sijoittajan taito osata lukea ja tulkita tilinpäätösraportteja sekä kyetä poimimaan olennainen valtavasta tietomäärästä. ”IFRS-raportoinnin nopeasti muuttuvat määräykset ja säädökset edellyttävät yrityksiltä huomattavan määrän työtä ja investointeja esimerkiksi tietojärjestelmien päivittämiseen. IFRS-tuen sisältävillä talousohjauksen ohjelmistoilla on keskeinen rooli työmäärän ja prosessien järkeistämisessä. Vasta harva keskisuuri pörssiyritys ottaa ohjelmistoistaan täyden hyödyn. Turhan monet työvaiheet toteutetaan edelleen manuaalisesti tai puutteellisella järjestelmätuella. Oman arviomme mukaan nopeasti muuttuvat IFRS-standardit voivat aiheuttaa suurille ja keskisuurille pörssiyhtiöille jopa satojen tuhansien eurojen kustannukset”, Taru Kettunen jatkaa. IFRS:n kolmas aalto ei vielä yritysten agendalla Yrityksissä ei varauduta IFRS:n tuleviin kehitysvaiheisiin etupainotteisesti. Seitsemän yritystä kymmenestä ei ole perehtynyt mitä muutoksia IFRS:n seuraava muutosvaihe, niin sanottu kolmas aalto, tuo tullessaan. Kuitenkin joka neljäs vastaaja odottaa jotakin muutoksia tulevan. ”Suosittelen yrityksille, että ne ovat ajoissa liikkeellä IFRS:n kolmannen aallon osalta. Se on näillä näkymin tuomassa huomattavia muutoksia taseiden ja tuloslaskelmien raportointiin”, muistuttaa Taru Kettunen Basware FIMA:sta. Yritysten talousjohto pitää henkilöstön nykyistä IFRS-osaamista hyvänä. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä arvioi osaamisen olevan joko hyvä tai erittäin hyvä, mutta korosti silti jatkuvan henkilöstön osaamisen ylläpidon ja kehittämisen tärkeyttä. ¹ Talousprosessien automaatioratkaisuja kehittävä ohjelmistoyhtiö Basware teetti syyskuussa 2009 haastattelututkimuksen 20 keskisuuren kotimaisen pörssiyhtiön talousjohdolle ja taloushallinnon ammattilaisille. Lisätietoja: Taru Kettunen, tuotepäällikkö, Basware FIMA Oy, p. +358 40 7485 607, taru.kettunen@basware.com Basware Basware on hankinnasta maksuun -ratkaisujen sekä taloushallinnon ohjelmistojen johtava toimittaja. Yli 850 000 käyttäjää yli 50 maassa käyttää Baswaren ohjelmistoja talousprosessiensa automatisoimiseen. Ohjelmistot tehostavat prosesseja sekä parantavat niiden läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta. Baswaren liikevaihto vuonna 2008 oli 86 miljoonaa euroa. Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on seitsemän tytäryhtiötä Euroopassa ja yksi Yhdysvalloissa. www.basware.fi

Yrityksestä

Havas Worldwide Helsinki on integroituun markkinointiviestintään erikoistunut toimisto.

Tilaa