Tiedote: MS-taudin Käypä hoito -suositus uudistui marraskuussa

MS-tauti puhututtaa valtakunnallisella MS-viikolla 9. - 15.11. MS-taudin Käypä hoito -suositus uudistui marraskuussa MS-taudin valtakunnallinen Käypä hoito -suositus muuttui marraskuussa. Yksi suosituksen suurimmista uudistuksista on glatirameeriasetaatti-hoidon nostaminen beetainterferoni-hoidon rinnalle ensisijaislääkkeeksi MS-taudissa. Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa aaltomaisen MS-taudin ensisijaiseksi lääkehoidoksi suositellaan nyt beetainterferonia tai glatirameeriasetaattia. Aiemmin glatirameeriasetaattia suositeltiin vain, jos MS-taudin aktiivisuus ilmeni kliinisinä pahenemisvaiheina. Päivitetyssä suosituksessa painotetaan myös MS-taudin mahdollisimman varhaista diagnosointia. MS-taudin diagnoosi voidaan tehdä, jos niin sanotut McDonaldin kriteerit täyttyvät. Sairastuneille, joilla todetaan kriteerien mukaisesti varma MS-tauti, tulisi aloittaa viipymättä beetainterferoni- tai glatirameeriasetaatti-lääkitys. Glatirameeriasetaatin nosto MS-taudin ensisijaiseksi lääkehoidoksi beetainterferonin rinnalle perustuu satunnaistettuun ja lumekontrolloituun tutkimukseen, jonka mukaan tarpeeksi varhain aloitettu glatirameeriasetaatti-hoito pidentää aikaa kliinisesti varman MS-taudin diagnoosin potilailla, joilla oli kohonnut riski saada MS-tauti. Lisäksi kolmessa kontrolloidussa aaltomaisen MS-taudin vertailututkimuksessa glatirameeriasetaatti on todettu teholtaan samankaltaiseksi kuin beetainterferoni 1a ja 1b. Tavoitteena tehokas lääkitys kaikille potilaille Uudistetun Käypä hoito -suosituksen mukaan neutraloivien vasta-aineiden kehittyminen liittyy MS-taudin beetainterferoni-lääkitykseen. Neutraloivat vasta-aineet estävät beetainterferonia vaikuttamasta toivotulla tavalla ja lisäävät pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Eurooppalaisen hoitosuosituksen, ja nyt myös suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan, neutraloivia vasta-aineita tulee etsiä kaikilta beetainterferonilla hoidetuilta potilailta 12 ja 24 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta. Beetainterferoni-hoidon biologiseen aktiivisuuteen vaikuttavien neutraloivien vasta-aineiden arvioinnissa käytetään hyväksi MxA-proteiinin määritystä. Glatirameeriasetaatti on ensisijainen lääke korvaamaan beetainterferonin, jos beetainterferoni-hoito on keskeytetty neutraloivien vasta-aineiden kehittymisen takia. Glatirameeriasetaatti-hoidon aikana ei kehity haitallisia, neutralisoivia vasta-aineita. Magneettikuvaus voi paljastaa korkean riskin Suurimmalla osalla potilaista tauti alkaa yksioireisena eli ensimmäisen oirejakson yhteydessä oireita ilmaantuu yhdeltä hermoston alueelta, tavallisimmin näköhermon, selkäytimen tai aivorungon alueelta. Tästä oirevaiheesta käytetään nimitystä KEO, kliinisesti eriytynyt oireyhtymä. KEO-potilailla, joilla todetaan sekä demyelinaatiomuutoksia magneettikuvauksessa (MK) että MS-taudille tyypillinen poikkeavuus selkäydinnesteessä, on suuri riski sairastua MS-tautiin. Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan suuren riskin KEO-potilailla pyritään diagnosoimaan MS-tauti mahdollisimman varhain uusimalla magneettikuvaus 3–6 kuukauden välein vuoden ajan ensimmäisestä kuvauksesta. KEO-potilaille ei toistaiseksi suositella lääkehoitoa, vaan beetainterferoni- tai glatirameeriasetaatti-hoito aloitetaan vasta kun MS-taudin diagnoosi varmistuu. Kaikkien KEO-potilaiden oireet eivät etene MS-taudiksi. Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa ohjeistus mahdollisimman varhaisesta MS-taudin hoidon aloituksesta perustuu neljään satunnaistettuun ja lumekontrolloituun tutkimukseen, joiden mukaan tarpeeksi varhain aloitettu glatirameeriasetaatti- tai beetainterferoni-hoito pidentää aikaa kliinisesti varman MS-taudin toteamiseen sairastuneilla, joilla on ollut KEO ja MS-tautiin viittaavia löydöksiä aivojen magneettikuvauksessa. Päivityksessä painotetaankin, että magneettikuvaus on MS-diagnostiikassa ensisijainen tutkimus. Käypä hoito -suositus Näyttöön perustuvia suomalaisia Käypä hoito -suosituksia on tehty vuodesta 1994 lähtien. Suositustyötä johtaa ja organisoi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Käypä hoito -johtoryhmä valitsee suositusaiheet pääasiassa erikoislääkäriyhdistysten ehdotusten joukosta. Suositustyöryhmään kuuluu asiaa koskevien erikoisalojen kliinisiä asiantuntijoita, vähintään yksi yleislääkäri sekä tarvittaessa muita terveydenhuollon ammattilaisia. MS-tauti MS-tauti eli multippeliskleroosi on keskushermoston immuunivälitteisistä sairauksista yleisin. Sen esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 MS-potilasta. MS-tautia sairastavien määrässä havaitaan selkeitä alueellisia eroja. MS-tautiin sairastuneita on eniten maan länsiosissa, erityisesti Pohjanmaalla. MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston sairaus, jonka oireet aiheutuvat hermokudoksen vauriosta tai kemiallisten tulehduksen välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin. Tautiin liittyy tulehduspesäkkeiden ja myeliinivaurion kehittyminen aivojen valkeaan aineeseen. Oireet ovat moninaisia. Suurimmalla osalla potilaista tauti alkaa yksioireisena eli ensimmäisen oirejakson yhteydessä oireita ilmaantuu yhdeltä hermoston alueelta, tavallisimmin näköhermon, selkäytimen tai aivorungon alueelta. Tästä oirevaiheesta käytetään nimitystä KEO, kliinisesti eriytynyt oireyhtymä. KEO, jossa todetaan sekä demyelinaatiomuutoksia magneettikuvauksessa että MS-taudille tyypillinen immunologinen poikkeavuus selkäydinnesteessä, viittaa suureen riskiin sairastua MS-tautiin. Tavallisimmat ensioireet ovat näköhermon tulehduksesta aiheutuvat näköhäiriöt ja silmän seudun kipu sekä raajojen tuntohäiriöt. Muita mahdollisia oireita ovat lihasheikkous, kävelyvaikeus, huimaus, tasapainohäiriöt, kaksoiskuvat, rakon ja suolen toimintahäiriöt, poikkeava uupumus sekä tiedonkäsittelyn- ja muistin ongelmat. Nykyisin MS-taudin diagnoosi suositellaan tehtäväksi McDonaldin kriteerien mukaisesti. Kriteerit painottavat potilaan oireiden lisäksi aivojen magneettikuvasta tehtäviä löydöksiä. MS-taudin hoito aloitetaan mahdollisimman varhain MS-taudin diagnoosin varmistuttua. Ensilinjan lääkkeenä käytetään beetainterferonia tai glatirameeriasetaattia. Lisätietoja antavat Tuotepäällikkö Mari Pynnönen, sanofi-aventis Oy gsm 040 194 3931 mari.pynnonen@sanofi-aventis.fi Lääketieteellinen johtaja Jarmo Kaukua, sanofi-aventis Oy gsm 040 357 8268 jarmo.kaukua@sanofi-aventis.fi Sanofi-aventis Sanofi-aventis on Euroopan suurin ja yksi maailman suurimmista lääkeyhtiöistä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Pariisissa, ja toimintaa on yli sadassa maassa. Sanofi-aventiksessa on noin 100 000 työntekijää, joista noin 11 000 on tutkijoita. Tutkimus- ja kehitysbudjetti on lääkeyhtiöistä maailman kolmanneksi suurin, 4,5 miljardia euroa. Yhtiön tärkeimmät terapia-alueet ovat sydän- ja verisuonitaudit, verisuonitukokset, syöpätaudit, keskushermoston sairaudet, diabetes, sisätaudit ja rokotteet. Suomessa työntekijöitä on noin 100, ja toimipiste sijaitsee Helsingin Munkkivuoressa. www.sanofi-aventis.fi FIN. COP.09.11.02.

Yrityksestä

Havas Worldwide Helsinki on integroituun markkinointiviestintään erikoistunut toimisto.

Tilaa