Yhä useampi talousammattilainen arvioi verkkolaskun läpimurron jo tapahtuneen

- Verkkolaskusta sovitaan usein jo sopimusneuvotteluissa

Espoo 18.4.2011- Ohjelmistoyhtiö Basware Oyj:n teettämän verkkolaskututkimuksen mukaan suomalaisten organisaatioiden taloushallinnon tärkein tavoite kuluvana vuonna on operatiivisen tehokkuuden parantaminen. Lähes kaikki vastaajat uskoivat verkkolaskun olevan oleellinen väline tavoitteen saavuttamisessa. Lisääntynyt halukkuus verkkolaskuihin näkyy jo yritysten välisissä sopimusneuvotteluissa ja verkkolaskun puuttuminen saattaa olla jopa sopimuksen syntymisen este.

Muutamat suomalaiset organisaatiot aloittivat 2000-luvun alussa pioneerityön verkkolaskujen käyttöönottamiseksi. Siitä asti trendi on ollut hitaasti mutta varmasti kasvava. Baswaren uusimman verkkolaskututkimuksen1 vastaajista 70 prosenttia arvioi verkkolaskutuksen läpimurron tapahtuneen. Verkkolasku on nyt suosittu myös myyntilaskutuksessa: 31 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä myyntilaskuissa verkkolaskuihin viime vuoden aikana.

”Määrän kasvuun ja läpimurtoon vaikuttivat monet asiat. SEPA-tilisiirron siirtymäaika päättyi vuoden 2010 lopussa ja suuri osa organisaatioista pyrki päivittämään taloushallinnon järjestelmänsä SEPA-yhteensopiviksi takarajaan mennessä. Monella tähän liittyi myös yleinen taloushallinnon tehostaminen ja sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Järjestelmien kehittyminen ja kustannusten aleneminen ovat olleet positiivisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten myös suurten yritysten ja julkishallinnon vaatimus vastaanottaa toimittajiltaan ainoastaan verkkolaskuja”, summaa Baswaren johtaja Pekka Lindfors.

Verkkolasku tulee sopimusneuvotteluihin

Verkkolaskuun siirtyvien ja niitä lähettävien ja/tai vastaanottavien organisaatioiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Kuitenkin edelleen neljännes vastanneista yhteisöistä on vielä täysin neitseellisiä joko verkkolaskun lähettämisen, vastaanottamisen tai molempien suhteen.  Kahden vuoden aikana yli 60 prosenttia laskuistaan verkkolaskuina lähettävien organisaatioiden määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut 17 prosenttiin. Suurimmiksi haasteiksi tai esteiksi verkkolaskujen määrän lisäämisessä vastaajat kokivat sen, ettei toimittajilla ole valmiutta lähettää verkkolaskuja (45 %), tai ettei asiakkailla ole valmiutta vastaanottaa verkkolaskuja (43 %). Toisin sanoen epätietoisuus toisen osapuolen valmiuksista hidastaa verkkolaskun yleistymistä.

”Basware tekee aktiivista toimittaja-aktivointia verkkolaskujen määrän lisäämiseksi. Olemme jo vuosien ajan tarjonneet skannauspalveluita, joiden avulla paperilaskut muutetaan sähköiseen muotoon. Aitoon verkkolaskuun siirtymisen edistämiseksi ja helpottamiseksi asiakkaillamme on mahdollisuus ostaa toimittajilleen verkkolaskupalvelu, jonka avulla myös ne, joilla ei vielä ole laskutusjärjestelmässään verkkolaskuvalmiutta, voivat lähettää laskut sähköisessä muodossa ilmaiseksi. Näin ollen verkkolaskun käyttöönoton kustannukset eivät nouse pienillekään yrityksille kohtuuttoman suuriksi ja kaikki toimittajat saadaan heti verkkolaskutuksen piiriin”, kertoo Lindfors.

Parhaiksi keinoiksi verkkolaskujen määrän lisäämisessä koettiin tiedottaminen verkkolaskun eduista sekä verkkolaskun käytöstä sopiminen jo sopimusneuvottelujen yhteydessä. Kolmanneksi yleisin tapa on pitää verkkolaskua oletusarvona niin, että paperilaskun saa vain pyydettäessä. Suurten yritysten, valtion ja kuntien keino verkkolaskutuksen lisäämiseksi on ollut linjaus olla enää vastaanottamatta paperilaskuja. Tämä näkyy erityisesti niiden vastaajien (36 %) vastauksissa, jotka kertoivat asiakkaan vaatimuksen olevan syy muuttaa myyntilaskut verkkolaskuiksi

Verkkolaskun edut vakuuttavat – kolmannes arvioi ympäristöystävällisyyden tärkeäksi painopistealueeksi

Vastaajat raportoivat tärkeimmäksi taloushallinnon painopistealueekseen kuluvana vuonna operatiivisen tehokkuuden parantamisen (49 %). 90 prosenttia vastaajista arvioi verkkolaskun auttavan tämän tavoitteen saavuttamisessa. Verkkolaskua talousprosesseissaan jo hyödyntävistä vastaajista yhdeksän kymmenestä arvioi hyötyneensä verkkolaskusta ostolaskuissa ja vastaavasti kahdeksan kymmenestä myyntilaskuissa. Verkkolaskun edut ovat siis kiistattomat. Tärkeimmäksi yksittäiseksi hyödyksi vastaajat nimesivät alentuneet laskukohtaiset kustannukset.

 Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oma taloushallinto voisi olla nykyistä ympäristöystävällisempi ja kolme neljästä kertoi, että paperilaskuista verkkolaskuihin siirtyminen on yksi tapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen merkittävästi. Kaksi vastaajaa kolmesta uskoi, että verkkolasku säästää paperia, vähentää jätteen määrää ja näin ollen myös säästää rahaa.

”Valtaosa taloushallinnon ammattilaisista on sitä mieltä, että verkkolaskun läpimurto Suomessa on tapahtunut. Yritykset ovat jo aikaisemmin sisäistäneet verkkolaskun hyödyt sekä kustannusten alentamisen, taloushallinnon tehostamisen, kassavirran hallinnan ja ympäristöhyötyjen osalta. Verkkolaskun yleistymisen myötä ymmärretään myös muut hyödyt, kuten asiakassuhteiden parantuminen, virheiden määrän vähentyminen, nopeampi laskutusrytmi sekä entistä parempi säännöstenmukaisuus. Verkkolaskua vastaan on entistä vaikeampi löytää uskottavia perusteita”, summaa Lindfors.

Lisätietoja:

Pekka Lindfors, Senior Vice President, Basware Oyj, puh. 0400 457 594, pekka.lindfors@basware.com

1Järjestyksessään kolmas verkkolaskukysely toteutettiin helmikuussa 2011 ja siihen vastasi 441 suomalaista julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiota.

Basware on hankinnasta maksuun -ratkaisujen sekä taloushallinnon ohjelmistojen johtava toimittaja. Yli miljoona  käyttäjää yli 50 maassa hyödyntää Baswaren ohjelmistoja talousprosessiensa automatisoimiseen. Ohjelmistot tehostavat prosesseja sekä parantavat niiden läpinäkyvyyttä ja säännöstenmukaisuutta.

Baswaren liikevaihto vuonna 2009 oli 92 miljoonaa euroa. Basware on perustettu vuonna 1985 ja sen osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on seitsemän tytäryhtiötä Euroopassa ja yksi Yhdysvalloissa. www.basware.fi