Addiktioyhteiskunta: kiihtyvä kilpailu ruokkii riippuvuuksia

Addiktio liitetään perinteisesti alkoholiin, huumeisiin ja tupakkaan, mutta addiktoitua voi myös ruokaan, jalkapalloon, työhön, shoppailuun ja peleihin. Addiktiot nakertavat yhteiskunnan perustuksia, mutta pyörittävät samalla kansantaloutta. 

Addiktioihin liittyy syviä ilon, löytämisen, tyydytyksen ja joukkoon kuulumisen kokemuksia – ja ahdistusta, pelkoa, kärsimystä, ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Terveen innostuksen ja elämää syövän sairauden välinen raja on veteen piirretty viiva. Kenellä on valta päättää, mikä on liikaa?

Addiktioyhteiskunta (Gaudeamus 2013) tarkastelee addiktiota poliittisena, kansanterveydellisenä ja kulttuurisena ilmiönä, joka on syvästi ristiriitainen ja henkilökohtainen. Yhteiskunta on osallinen tämän ajan addiktioihin – niin tuottajana, levittäjänä kuin seurauksien hoitajanakin.

Monitieteistä addiktiotutkimusta ja kulttuurintutkimusta yhdistävä lähestymistapa on uusi sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kirjoittajat lähestyvät ilmiötä niin sosiologian, sosiaalipsykologian, teologian, kulttuuriantropologian kuin informaatiotutkimuksenkin näkökulmista.

Työnarkomaani lähtee läppärin kanssa lomalle

”Jo 1800-luvun alussa lääkärit ymmärsivät, että mikä tahansa alkoholismin synnyn selittääkin, sen ehkäisyssä ja hoidossa kohdataan peruskysymys (…): miten sovitetaan yhteen yhteiskunnan yleinen etu, yksityinen voitontavoittelu ja yksilön omat mieltymykset?” Arto Ruuska & Pekka Sulkunen

”Yhteiskunnan näkökulmasta työtä tekevä ihminen on tuottava kansalainen, ja tämä monesti myös kokee itsensä sellaiseksi. Yksilölle työ on kuitenkin päihdyttävää ja kulkee esimerkiksi matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden mukana lomalle, sairauslomalle ja lähes kaikkialle muuallekin.” Mikko Salasuo

”Pelin addiktoivista ominaispiirteistä vaarallisimmiksi koettiin sosiaalinen verkkopelaaminen: vaikka yksittäiseen peliin kyllästyisikin, ennen pitkää (…) virtuaalinen peliyhteisö luo sellaisen velvoittavan siteen, että pelaamisen lopettaminen on liki mahdotonta.” Frans Mäyrä

”Yksilökeskeinen ajattelu voi johtaa siihen, että addiktia tarkastellaan irrallaan sosiaalisista ja yhteiskunnallisista yhteyksistään eikä arkeen ja ihmisten tekemisiin kiinnitetä huomiota. (...) Addiktioita ylläpitävä toiminta, halut ja valtasuhteet katoavat taustalle, vaikka niitä myös synnytetään ja ylläpidetään poliittisiin ja taloudellisiin tarpeisiin.” Minna Ruckenstein

”Kiihtyvällä kilpailulla on kuitenkin hintansa. Yhä useammalla psykofyysisen kestokyvyn rajat tulevat vastaan jo nyt: ihmiset palavat loppuun ja kärsivät unettomuudesta, masennuksesta ja päihdeongelmista. (…) Pysähtymisen kaavaa on ryhdytty etsimään aktiivisesti, ja siitä on tullut jopa trendikäs vastavoima jatkuvaan kasvuun uskomiselle.” Anja Bessonoff & Taina Kinnunen

”Valtaa on myös mahdollisuus puhua toisten ihmisten puolesta ja päättää, kuka on sairas, ketä hoidetaan verovaroilla ja millainen puhe otetaan vakavasti. Addiktiopuheessa tällaista hallintavaltaa käyttävät erityisesti viranomaiset, toimittajat, tutkijat ja hoitoalan ammattilaiset.” Tuukka Tammi & Pauliina Raento

Tuukka Tammi & Pauliina Raento (toim.):
Addiktioyhteiskunta.
Riippuvuus aikamme ilmiönä.
Gaudeamus 2013

Kirja ilmestyy 2.12.2013.

Lisätiedot:
Outi Kitti
Tiedotus, myynti ja markkinointi
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28, 00100 Helsinki
www.gaudeamus.fi

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.