Ajan merkit: Historian oppiminen on ajattelemaan oppimista

Historianopetuksessa painopiste siirtyy yhä voimakkaammin historialliseen ajatteluun erillisten asioiden opettelun sijaan. Filmit, romaanit, muistomerkit, historia-kulkueet, roolileikit ja digitaaliset simulaatiot tarjoavat kokemuksia, joilla historiasta voidaan tehdä elävää, mieleenpainuvaa ja merkityksellistä.

Historianopetuksen tehtävä oli alun perin kansallistunteen vahvistaminen tunnetta nostattavan kerronnan avulla. Suuret kertomukset ottivat huomioon suurmiehet, kuten hallitsijat, sotapäälliköt, urheilijat ja taiteilijat, mutta naiset, vähemmistöjen edustajat sekä niin sanotut historian häviäjät unohdettiin lähes kokonaan.

Modernissa historianopetuksessa opitaan historiallista ajattelua ja tarkastellaan historian käyttöä. Historiatietoisuuden kasvaminen auttaa huomaamaan historian läsnäolon arkielämässä, tarkastelemaan informaatiotulvaa kriittisesti ja laittamaan nykyhetken ilmiöt oikeisiin mittasuhteisiinsa. Toisen näkökulmaan eläytyminen taas johtaa erilaisten kulttuurien syvällisempään ymmärtämiseen.

Ajan merkit näyttää, kuinka historia-aineesta voi tehdä kiinnostavan ja omakohtaisen jokaiselle historiaa lukevalle. Kirjassa pohditaan historian merkitystä elämässä, historian opetuksen kehittämistä ja käytäntöjä sekä oppimisen arviointia. Kokenutkin historian harrastaja saa kirjasta vinkkejä historiaosaamisensa syventämiseen.

Menneisyysperspektiivistä tulevaisuushorisonttiin

”Historiaan kuuluu sekä menneisyysperspektiivi että tulevaisuushorisontti. (...) Tulevaisuuden odotusten ja menneisyyden tulkintojen keskinäisen yhteyden vaaliminen on historianopetuksen ydintehtävä.”

”Sarjakuvasta on tullut historian aarreaitta. (…) Koululuokkaan vapaiden markkinoiden kulttuurituotteet sopivat silloinkin, kun ne sisältävät yksipuolisia kannanottoja ja värittyneitä mielikuvia. Sellaisina ne antautuvat kriittisen ajattelun harjoitusmateriaaliksi. Opiskelija voi niiden parissa harjoitella mielipiteen erottamista faktasta ja näkökulman vaihtamista toiseksi.”

”Mitä pitäisi tehdä niille menneisyyden kertomuksille, jotka kertovat oman yhteisön pahoista teoista, ulkopuolisten väärin kohtelusta ja yhteisön rappiosta? (...) Saksalaiset historioitsijat ja historianopettajat ovat vuosikymmeniä harjoittaneet moraalista itsetutkiskelua, kun taas Japanin toisen maailmansodan jälkeiset johtajat ovat torjuneet itsesyytökset.”

”Oppilaiden on helpompi omaksua Abraham Lincolnista suurmieskertomus kuin joutua itse päättelemään, ajoiko Lincoln orjuuden lakkauttamista pyyteettömistä vai opportunistisista syistä. Monissa maissa tiedon prosessointikykyä pidetään kuitenkin nykyajan kansalaistaitona, jonka välittämiseen historianopetuksen tulisi tähdätä.”

”Jos opetusaika uhrataan perustietojen jankkaamiselle, tiedot jäävät vaille merkityksiä. Tiedosta tulee trivial pursuit, jolla on käyttöä lähinnä koulukokeissa ja tietokilpailuissa.”

Jukka Rantala & Sirkka Ahonen:
Ajan merkit
Historian käyttö ja opetus
Gaudeamus 2015
ISBN 978-952-495-353-5

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28
00100 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.