Eläinten älykkyydestä: Plutarkhos oli modernin eläinoikeuskeskustelun edelläkävijä

Jo antiikin Kreikassa pohdittiin ihmisten ja eläinten suhdetta, eläinten hyötykäytön moraalisuutta ja eläinten syönnin oikeutusta. Plutarkhos (n. 45–120 jaa.) oli kreikkalainen filosofi ja elämäkerturi, joka kirjoitti paljon myös etiikasta, luonnontieteistä ja kirjallisuudesta. Hän vastusti eläinten esineellistämistä ja uskoi, että eläimilläkin on järki, sielu ja mielikuvitus.

Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia on kokoelma Plutarkhoksen dialogeja, joissa eri-ikäiset ja eri näkökantoja edustavat keskustelijat pohtivat eläinten ajattelua, henkisiä kykyjä sekä ihmisten suhdetta ja valtaa näihin ”toisenlajisiin”. Keskusteluissa on mukana tarinoita eläimistä, jotka ovat toimineet suorastaan inhimillisesti.

Miltä tuntuu elämä sikana? Miksi delfiini auttaa merihätään joutuneita? Millaisia kykyjä kaloilla on? Onko ihmisellä moraalisia velvollisuuksia muita eläimiä kohtaan? Onko älykkyys yhteistä kaikille sielullisille olennoille? Ja mitä älykkyys loppujen lopuksi on – ilmeneepä se sitten muurahaisessa, hevosessa tai ihmisessä?

Plutarkhos nostaa dialogeissaan esiin myös kysymyksen, mitä sivilisaatiollemme tapahtuisi, jos eläinten laajamittaisesta hyöty- ja hyväksikäytöstä luovuttaisiin. Modernissa eläinoikeuskeskustelussa Plutarkhos nousee usein esiin varhaisena edeltäjänä. Dialogimuodon vuoksi hänen henkilökohtainen mielipiteensä ei tosin ole aivan yksiselitteinen.

Villieläimen sielu ei koskaan antaudu

”Onhan ihmisen jalompaa saada kiinni villisika tai peura tai, kautta Zeun, metsäkauris tai jänis, kuin hankkia sellainen rahalla. Sitä vastoin tonnikala, hummeri ja makrilli on kunniakkaampaa ostaa kalakauppiaalta kuin pyytää itse. Kalojen alhaisuus, kaikkinainen kyvyttömyys ja oveluuden puute ovat nimittäin tehneet niiden pyytämisestä häpeällistä, surkeaa ja vapaalle miehelle sopimatonta.”

”Käärmettä syötyään kilpikonnat nauttivat aterian päälle oreganoa ja näädät tuoksuruutaa, ja kun koirilla on ruoansulatusvaivoja, ne puhdistavat itsensä jonkinlaisella yrtillä. Käärme taas selkiyttää ja terävöittää heikkoa näkökykyään fenkolilla.”

”Sen sijaan villieläimet (...) eivät petä eivätkä harjoita vilppiä taistellessaan toisiaan tai sinua vastaan, vaan osoittavat taistelussa silkkaa temppuilematonta rohkeutta (...) luonnostaan ne kaihtavat alistamista ja loppuun saakka ne säilyttävät lannistumattomuutensa. Eikä niitä alisteta edes silloin kun ne on fyysisesti voitettu: niiden sielu ei koskaan antaudu (...).”

”(...) ihminen voi aina ajallaan vaivattomasti korjata, koota ja kerätä satoa kasveista ja viljasta, koska sitä on niin paljon. Mutta ylellisyydenhimon vuoksi ja kyllästyneenä perusravintoonsa ihminen on siirtynyt syömään sopimatonta ruokaa ja tehnyt siitä epäpuhdasta teurastaessaan eläviä olentoja paljon raaemmin kuin villeinkään petoeläin.”

”Toisaalta myönnettäköön se, että jos kaikki pidättäytyisivät vain kanojen ja pitkäkoipisten jänisten syömisestä, pian niiden paljouden valtaan joutuva kaupunki ei olisi enää asuttavissa eivätkä sadot nautittavissa. Siispä lihansyönti sai alkunsa välttämättömyydestä, mutta nykyään sen lopettaminen on myös nautiskelun takia työn ja vaivan takana.”

Plutarkhos:
Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia
Gaudeamus 2015
Suomentaneet Tua Korhonen ja Liisa Kaski
ISBN 978-952-495-352-8

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28
00100 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.