Hyvän tekeminen ja valta

Uutuusteos kyseenalaistaa arkikäsityksen humanitarismista

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa heti

Kaukaisen kärsimyksen lievittämisestä ja ihmisoikeuksien puolustamisesta on tullut tärkeä osa länsimaisten yhteiskuntien toimintaa. Toisinaan auttaminen kuitenkin pitkittää konflikteja tai rapauttaa paikallista toimeliaisuutta. Liiallinen keskittyminen ihmisoikeuksiin voi estää huomaamasta muita lähestymistapoja.

Hyvän tekemistä, humanitarismia, pidetään pyyteettömänä hädänalaisten auttamisena ilman taloudellisia tai poliittisia motiiveja. Hyvän tekeminen ja valta (Gaudeamus 2013) kyseenalaistaa tämän käsityksen. Teoksessa pohditaan auttamisen suhdetta läntiseen valtaan ja itse auttamisjärjestelmän ristiriitoja. Se antaa perspektiiviä humanitaariseen työhön ja kannustaa myös järjestöjä tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti.

Kirjan toimittaja, VTM Frank Johansson on Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja. Ennen järjestöuraansa hän työskenteli toimittajana. Muut kirjoittajat ovat oikeustieteilijöitä, antropologeja, kehitysmaatutkijoita ja mediatutkijoita. Monella heistä on omakohtaista kokemusta humanitaarisesta työstä, ja kritiikin tarkoituksena on parantaa alan käytäntöjä.

Läntiset väliintulot voivat jopa pitkittää kriisejä

”Ensimmäinen Persianlahden sota, Somalian hajoaminen ja Ruandan kansanmurha mutta myös Balkanin sodat 1990-luvulla osoittivat, että ’hyvä tahto’ ei johtanutkaan toivottuun tulokseen. Maailma ei muuttunut paremmaksi, eivätkä läntiset väliintulot näyttäneet auttavan vaan usein pitkittivät ja laajensivat kriisejä.” Frank Johansson

”Avustusjärjestöt (…) pelkäävät, että keskustelu ravistelisi myyttejä, joihin järjestöjen varainhankinta nojaa. Järjestöt sonnustautuvat mieluummin moraaliseen sotisopaansa ja väittävät tehneensä kaiken voitavansa. Tuollaisia väitteitä ei kuitenkaan enää voida sallia järjestöiltä, jotka vaikuttavat paljon köyhien maiden politiikkaan.” Alex de Waal

”Avustustyön politisoituminen on ristiriidassa sen epäpoliittisen julkikuvan kanssa, josta kansalaisjärjestöjen julkinen hyväksyntä on kiinni. (...)Yksi tapa sovittaa yhteen ristiriitaiset tavoitteet ja oikeuttaa valinnat on esittää ne moraalin ja etiikan kielellä politiikan kielen sijasta. Ihmisoikeuksien kielestä on tullut uuden humanitarismin suosituin puhetapa, ja sitä käytetään usein silloin, kun halutaan peittää monimutkaisia ja ristiriitaisia päätöksiä.” Costas Douzinas

”Kylmän sodan aikana järjestöt toimivat ikään kuin valtioiden ulkopuolella. Niiden myyntipuhe korosti kykyä kehittää yhteisöjä ’alhaalta ylös’ (…). Tätä nykyä ainakin kriisialueilla törmää kuitenkin useammin kansalaisjärjestöön, jonka rahoitus tulee lahjoittajahallituksilta ja joka toimii YK:n luvalla vahvistaakseen valtioiden toimintakykyä, valvoakseen niiden toimintaa tai laajentaakseen niiden hallintoa uusille alueille. Jos järjestöt aiemmin olivat valtioiden ulkopuolella ja kurkistelivat sisälle, niin nyt ne ovat sisällä kurkistelemassa ulos.” Mark Duffield

”Teknisestä kehityksestä ja edellä kuvatuista historiallisista muutoksista huolimatta länsimaisen maailmanparantajan ydinajatus ei ole muuttunut. (…) nykykielessäkin on läsnä selkeä ’ylhäältä alas’ näkökulma: me tiedämme aina paremmin.” Frank Johansson

”Avustusjärjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen on rohkeammin tartuttava oman toimintansa ristiriitoihin ja ongelmiin.” Frank Johansson

Frank Johansson (toim.):
Hyvän tekeminen ja valta. Humanitarismin kriittistä tarkastelua.
Suomentanut Kati Pitkänen.
Gaudeamus 2013.

Kirja ilmestyy 9.9.2013

Lisätiedot:
Outi Kitti
Tiedotus- ja myyntisihteeri
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28, 00100 Helsinki
www.gaudeamus.fi

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.