Käännetyt maailmat: Kääntäjän työ on sanojen akrobatiaa

Elämme käännetyssä maailmassa. Jopa 40 prosenttia päivittäin lukemistamme teksteistä on käännöksiä: esitteitä, opasteita ja ohjeita, tuoteselosteita, mainoksia ja käännettyjä uutisia. Käännöstekstien valtavasta määrästä huolimatta kääntäjän työ huomataan usein vain silloin, kun se on tehty huonosti.

Varovaisen arvion mukaan jokainen suomalainen lukee pelkästään tekstityksiä 30 romaanin verran vuodessa, joten käännösten vaikutus kielitajuun on huomattava. Käännösten merkitys ulottuu myös kielen ulkopuolelle, sillä käännökset ovat ikkunoita omaan historiaamme, kulttuuriimme ja sen kehittymiseen.

Ammattitaitoisen kääntäjän vastuu ei rajoitu oikeakielisyyteen. Kääntämisen kyky onkin oma lahjansa, johon tarvitaan muutakin kuin vieraan kielen taito ja hyvä sanakirja. Se on salapoliisityötä, joka edellyttää paitsi yleissivistystä myös uteliaisuutta ja avointa mieltä, innovatiivisuutta ja inspiraatiota.

Käännetyt maailmat tekee näkyväksi kääntäjän työtä kokoamalla yhteen kääntämisen ja tulkkauksen käytännöt, työkalut, teoriat ja ilmiöt ensimmäistä kertaa suomeksi. Teoksessa tarkastellaan kääntämisen ja tulkkauksen edellyttämää asiantuntijuutta, kuvataan ammatin arkea ja pohditaan kääntämisen ja tulkkauksen tulevaisuutta.

Teoksen kirjoittajat ovat ammattikääntäjiä ja -tulkkeja, yliopiston opettajia ja tutkijoita – kaikki alansa asiantuntijoita.

Suomen kielen elämän jatkumisen kannalta hyvät käännökset ovat elämän ja kuoleman kysymys

”Vaikka kääntämisen kohteena pidettäisiinkin vain kieltä, sanojen monimerkityksisyys ja kielten erilainen ilmaisupotentiaali aiheuttavat sen, ettei kieli käänny nappia painamalla. Kokonaan uuden ulottuvuuden kääntämiseen tuo se, ettei mikään kieli toimi tyhjiössä vaan osana kulttuuria.” Minna Kumpulainen

”Lukija tekee aivan oikein hylätessään huonon käännöksen, mutta olisi paikallaan aktiivisesti vaatia huonon sijaan hyvää, sillä sellaistakin osataan tehdä. Suomennoskirjallisuuskin on kotimaista kirjallisuutta, suomeksi kirjoitettua joka sana, usein rikasta, innoittunutta ja ilmaisuvoimaista kieltä. Kulttuurimme ja suomen kielen elämän jatkumisen kannalta hyvät käännökset ovat elämän ja kuoleman kysymys – yksi niistä.” Alice Martin

”Runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa Suomeen on saatu toimiva, monitasoinen asioimistulkkien koulutusjärjestelmä sekä tasokas asioimistulkkauspalvelujen verkosto. Tästä huolimatta tilanne on edelleen se, että kuka tahansa henkilö, ilman koulutusta tai työkokemusta, voi kutsua itseään tulkiksi ja mennä tulkkaamaan oikeuteen, lääkärin vastaanotolle ja muihin tilanteisiin, joissa voi olla kysymys henkilön terveydestä, elämästä, vapaudesta tai jopa hengestä.” Nina Isolahti

”Romantiikan aikana käännöksille annettiin uusi tehtävä: kielen rikastuttaminen. [...] Käännösten myötä kieleen saatiin uusia ajatuksia ja ilmaisutapoja, ja kääntäjistä tuli tärkeitä toimijoita kansalliskielten kehittämisessä. (…) Käännöksillä voitiin paitsi antaa kielelle sen tarvitsemaa harjoitusta myös mitata sen kehittyneisyyttä. Jos sille kääntyivät maailmankirjallisuuden klassikot, se ei voinut olla kovin alkukantaista.” Sirkku Aaltonen ja Liisa Laukkanen

Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski & Kristiina Abdallah (toim.):
Käännetyt maailmat: Johdatus käännösviestintään

Gaudeamus 2015
ISBN 978-952-495-346-7

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
PL 1099
00101 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.