Muuttuva sukupuoli: Valkoisten heteroiden yhteiskunta ylläpitää erilaisten syrjintää

Suomalainen yhteiskunta on yhä valkoisen, lisääntymiskykyisen ja -haluisen heteron yhteiskunta. Erilaisuuksia ja eroja vieroksutaan ja rasistiset, trans- ja homofobiset sekä naisvihamieliset mielipiteet kuuluvat niin kaduilla, internetin keskustelupalstoilla kuin eduskunnassakin.

Vaikka heterous ei ole enää yhtä oletusarvoista kuin viime vuosituhannella eikä homous ole enää sairaus saati rikos, elävät normit vahvasti kulttuurissamme. Onko normaalia heteroutta kuitenkaan edes olemassa? Ketkä asuttavat noita ihanneruumiita, jotka esityksellisesti saatetaan yhteen tuottamaan jälkeläisiä? Mihin asettuu vinksahtanut, viisto, outo ja kiero heterous?

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, identiteettien ja syrjinnän kysymyksiä ratkottaessa on otettava sukupuolen ja seksuaalisuuden ohella huomioon myös ihonväri, ikä ja yhteiskuntaluokka sekä näiden kaikkien risteymät ja leikkauspinnat. Sukupuolen merkitykset muuttuvat kulttuurissamme koko ajan. Oudon tai vieraan kohtaamisen lisäksi myös valkoisuutta on välttämätöntä ajatella ja tutkia suomalaisessa kulttuurissa – juuri siksi, että maailma ei ole valkoinen.

Muuttuva sukupuoli pohtii outouden ja erilaisuuksien kohtaamista valkoisuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden risteyksissä. Se tutkii rasismia, sukupuolioletuksia, hetero- ja homonormatiivisuutta ja erilaisuutta ylläpitäviä asenteita. Kirja on feministinen ja antirasistinen, yhteiskuntaluokan kysymyksiin tarttuva tutkijan puheenvuoro.

Onnistumisen takaavat konstailematon miesmaskuliinisuus ja koristautuva ja tyylitelty naisfeminiinisyys

”Millaisilla visuaalisilla merkeillä heteronormatiivisen onnellisuuden tai onnistuneisuuden sitten oletetaan länsimaisissa nykykulttuureissa toteutuvan? (…) Yleistäen voinee sanoa, että onnistumisen takaavat konstailematon miesmaskuliinisuus ja koristautuva ja tyylitelty naisfeminiinisyys sekä näiden esityksellinen yhteen saattaminen.”

”Suomen hallituksessa ja eduskunnassa 2000-luvun alussa käyty kamppailu hedelmöityshoitolaista oli sekin monessa mielessä representatiivista taistelua siitä, millaiset kokoonpanot nauttivat lainsäädännön suojaa perheinä: ketkä saavat edustaa perhettä?”

”Identiteettipohdintojeni kumppanina on myös visuaalisen kulttuurin tutkimus, toisin sanoen sen tarkastelu, mitä näkyy, miten ja missä jotain näytetään, miten katsotaan, ketkä milloinkin katsovat – miten merkitykset muotoutuvat katsomisen ja näyttämisen prosesseina sekä siinä, miten näkyvästä kulttuurista puhutaan?”

”Ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta ja eroavuutta suhteessa toisiinsa, ja tämä erilaisiin suhteisiin asettumiseen liittyvä kaksoisliike on merkityksellinen osa inhimillistä toimijuutta. (…) Kiinnittyminen ja sidoksisuus voi olla kapeaa, nurkkakuntaista ja vieraanpelkoista mutta myös epäoikeudenmukaisuutta kompensoivaa ja korjaamaan pyrkivää.”

”(…) media raportoi jatkuvasti ei-valkoisiin suomalaisiin ja Suomessa oleskeleviin tai asuviin kohdistuvista uhkauksista ja varsinaisista väkivallanteoista. Tämä tekee valkoisuuden analyysista ja valkoisuuteen liittyvien etuoikeuksien kyseenlaistamisesta ja purkamisesta mutta myös valkoisen antirasismin mahdollisuuksien pohtimisesta suomalaisittainkin erittäin akuutin tehtävän.”

Leena-Maija Rossi:
Muuttuva sukupuoli. Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.

Gaudeamus 2015
ISBN 978-952-495-373-3

Lisätietoja:
Outi Kitti
Tiedotus, myynti ja markkinointi
outi.kitti@gaudeamus.fi
p. 050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
PL 1099
00101 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.