Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa: Venäjän vahvat naiset olivat näkymätön voimavirta

Venäjän historiaa on kirjoitettu suurmiesten kautta. Tästä syystä monien naisten elämäntarinat, taiteelliset saavutukset ja vaikutus yhteiskuntaan ovat jääneet varjoon. Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa matkaa 1700-luvun hovista lokakuun vallankumoukseen, 1800-luvun kirjallisuussalongeista nykybabuškojen mökkeihin ja Kremlin kabinetteihin. Teos katsoo Venäjän historiaan naisten silmin.

Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa esittelee taiteen, tieteen, uskonnon, talouselämän ja politiikan naisvaikuttajia Katariina Suuresta uusrikkaisiin liikenaisiin. Mukana on kirjallisuutta, teatteria, kuvataidetta, politiikkaa ja yhteiskunnallista aktivismia, maaseudun arkea, koulutuksen ja ammatillistumisen kehitystä, naisliikkeen historiaa, mediaa ja populaarikulttuuria sekä talouselämää.

Yksittäisten naisten elämäntarinoita peilataan historiallisia tapahtumia vasten. Vaikka oman paikan löytäminen on ollut hankalaa ristiriitaisten vaatimusten ja paineiden keskellä, on tämä pinnan alla kulkenut voimavirta vaikuttanut suuresti yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin kehityskulkuihin. Teos tuo Venäjän tunnettuun historiaan uuden näkökulman.

Ideologinen hurmos oli riittävä kasvojen kaunistus

”Vaikka aatelisnaisille avautui uusia mahdollisuuksia erityisesti 1700-luvun jälkipuoliskolla, tosiasiassa naisia opetettiin edelleen useimmiten kotona.(…) Koulutusta tärkeämpää oli viehättävä ulkonäkö ja käytöstavat: se, minkä kuviteltiin miellyttävän miehiä, asetettiin kasvatuksessa etusijalle.” Sanna Turoma

”Salonkien puolijulkinen tila antoi aatelisnaisille mahdollisuuden toimia välittäjinä ja rajojen ylittäjinä. Naisten salongeissa keskusteltiin taiteesta, ja salonkien emännät esittelivät usein vierailleen myös uusimpia kulttuurin virtauksia ulkomailta.” Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari

”’Amerikkalaisessa unelmassa’ jokaisesta kengänkiillottajasta voi tulla miljonääri, mutta Neuvosto-Venäjällä Leninin sanojen mukaan ’jokainen keittäjä voi johtaa valtiota’. Jotta tämä neuvostounelma voisi todella toteutua, naisen piti tietysti ensin liittyä kommunistiseen puolueeseen ja toiseksi olla mieluiten tehdastyöläinen, ei keittäjä.” Irina Savkina

”Babuška, isoäiti, on kulttuurihistoriallisesti rikas käsite, jota käytetään venäjän kielessä viittaamaan isoäitiin sekä laajemminkin iäkkäisiin naisiin. Babuškan hahmoon liitetään usein sellaisia kulttuurisia määreitä kuin rakkaus, lempeys ja viisaus.” Tatiana Tiaynen-Qadir

”Stalinin aikaan kosmetiikkatuotteet politisoitiin niin, että elokuvissa ja kirjallisuudessa esiintyvät meikatut naiset esitettiin Neuvostoliittoon soluttautuneina länsimaisina vakoojina, vastavallankumouksellisina ja muina kansanvihollisina, kun taas oikeamieliset neuvostonaiset esiintyivät vain ideologinen hurmos kasvojensa kaunistuksena.” Saara Ratilainen

Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi & Marja Sorvari (toim.)
Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa
Gaudeamus 2014

ISBN 978-952-495-333-7

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28
00100 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.