Perspektiivi kuvataiteen historiassa: Havaitseminen on sidoksissa aikakauteen

Ihminen voi irrottautua hetkestä ja paikasta abstraktin ajattelun avulla, ymmärtää montaa eri aikatasoa, hahmottaa tilaa ja syvyyttä sekä sijoittaa itsensä katsomansa kuvan keskipisteeksi. Perspektiivi ja havaitseminen ovat aina sidoksissa kunkin aikakauden maailmankuvaan ja ajattelutapaan. Valokuva, liikkuva kuva ja tieteen keksinnöt kuten röntgensäteet mullistivat havaitsemisen myös kuvataiteessa.

Keskeisperspektiivi jäsentyi 1400-luvulla osaksi kulttuurimuutosta, jossa ihminen kehollisena olentona määritteli paikkansa, suunnisti tilassa ja ajassa sekä koki itsensä maailman keskuksena. Myös arvoperspektiivi, empiirinen perspektiivi ja käänteisperspektiivi kertovat omaa tarinaansa eri aikakausien ajattelusta.

Millä tavalla maakeskisyys, aurinkokeskisyys ja käsitykset äärettömyydestä näkyvät kuvataiteessa? Mikä on neljäs ulottuvuus ja voiko sitä ilmaista taideteoksessa? Kuinka väri- ja ilmaperspektiivi suhteutuvat ihmisen värinäköön ja tilan hahmottamiseen? Mikä on todellisuusilluusio ja miksi sillä on merkitystä uskonnollisessa kuvataiteessa?

Perspektiivi kuvataiteen historiassa avaa monipuolisen näkymän länsimaisen kuvataiteen historiaan ja vähän sen ulkopuolellekin. Se pohtii tilan, ajan ja kolmiulotteisuuden kysymyksiä taideteosten avulla länsimaisista ja islamilaisista miniatyyrimaalauksista kiinalaisiin maisemarulliin ja monumentaalisiin freskoihin, alttarikaapeista ja veistoksista ympäristötaiteeseen sekä valokuvasta ja elokuvasta tietokonemallinnuksiin.

Kysymyksiä tarkastellaan kiinteässä yhteydessä tieteenhistoriaan ja optiikkaan, matematiikkaan, filosofiaan, teologiaan, lääketieteeseen, psykologiaan ja teknisiin keksintöihin.

Havaitsemme enemmän kuin näemme

”Niinä harvoina kertoina, kun eurooppalaiset tutkimusmatkailijat tai jesuiitat kommentoivat kiinalaisia maalauksia, heidän huomionsa kohdistui perspektiivin puuttumiseen. (…) Keskeisperspektiivistä oli länsimaisessa kulttuurissa tullut niin perustava osa ’oikean’ kuvatilan rakennetta, että sen puuttuminen nähtiin yhtenä osoituksena heikommasta sivistyksestä.” Minna Törmä

”Maailmankuvan ja aikakäsityksen laajeneminen vaikutti siihen, kuinka ympäristö koettiin ja miten sitä kuvattiin. Kokemukset Alppien vuoristomaisemista ja jäätiköistä liitetään usein subliimin, ylevän, käsitteeseen. Jylhien maisemien synnyttämä yhtaikainen kauhun ja hurmion tunne oli jotakin, jota oli vaikea sanoin kuvata.” Johanna Vakkari

”Cézannen avaama tie siihen käsitykseen, että havaitsemme enemmän kuin näemme, oli ratkaiseva sysäys kubistien kumoukselliselle havaintorealismille. Hänen perintöään olivat myös objektien tunteminen eri näkökulmista ja rakenteellisen todellisuuden kuvaus.” Kirsti Bergström

”Ennen kuin kolmiulotteinen projisointi tulee todelliseksi vaihtoehdoksi, olemme edelleen kuvallisen esittämisen perinteen vankeja siinä mielessä, että katsominen tapahtuu rajallisen, kehystetyn kaksiulotteisen pinnan välityksellä. Jos ja kun tuo rajapinta ja sen rajoitteet poistuvat, alkaa uusi aika ja tapahtuu todellinen digitaalinen vallankumous, joka myös koettelee havaitsemisemme konventioiden rajoja.” Juhana Lahti

Johanna Vakkari (toim.):
Perspektiivi kuvataiteen historiassa
Gaudeamus 2015
ISBN: 978-952-495-357-3

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
PL 1099
00101 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.