Sienet ovat lähempänä eläimiä kuin kasveja: Sienten biologia on ensimmäinen kattava yleisteos sienistä

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa heti

Sienet vaikuttavat elämäämme enemmän kuin uskoisi. Sienten avulla valkaistaan tekstiilejä, pannaan olutta ja tehdään puusta paperia. Penisilliiniä ja monia muita lääkkeitä ei olisi ilman sieniä. Sienet ovat terveellistä ravintoa, mutta osaan sienten myrkyistä voi jopa kuolla. Miljoonat mikroskooppiset sieni-itiöt voivat aiheuttaa allergioita ja rakennuksia lahottavista sienistä aiheutuu kansantaloudellisia ongelmia.

Sienet ovat biologisesti lähempänä eläimiä kuin kasveja ja paljon muutakin kuin pelkkiä itiöemiä. Sienirihmastot voivat elää satoja vuosia, ja yksi sieniyksilö voi levitä monen hehtaarin alueelle. Ympärillämme myös leijuu kaiken aikaa miljoonia mikroskooppisen pieniä sieni-itiöitä.

Sienten biologia (Gaudeamus 2013) on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos sienistä, ja kirjoittajina ovat olleet parhaat suomalaiset asiantuntijat. Teos selvittää perusasiat sienten monimuotoisuudesta, aineenvaihdunnasta, genetiikasta, toimintatavoista, ympäristövaikutuksista ja käytöstä ihmisen hyödyksi.

Teokseen sisältyy kattava suomenkielinen sienitieteellinen sanasto sekä laaja taksonominen taulukko eri sienilajeista. Sienten biologia sopii käsikirjaksi niin opiskelijoille, opettajille, tutkijoille, tuotekehittelijöille, elintarvikeviranomaisille kuin sieniharrastajillekin.

Ihmisen ja sienen yhteiselo on pitkällä

”Sienillä voi olla mitä mielikuvituksellisimpia ominaisuuksia, ja oudoimpiin lajeihin kuuluvat esimerkiksi itsensä valaisevat, aavemaisesti pimeässä hohtavat valkolahottajasienet sekä hyönteisen hermojärjestelmän valtaansa ottavat ja uhrinsa itsetuhoon ohjaavat loisikat.” Sari Timonen & Jari Valkonen

”Sienille on kehittynyt useita erilaisia strategioita aistia ravinnon määrää ja laatua ympäristöstään. Aistimisen avulla sieni kykenee sopeutumaan nopeasti muuttuvaan ravintotilanteeseen ja mukauttamaan sen perusteella omaa aineenvaihduntaansa, kehitysvaiheitaan sekä ilmennettäviä geenejään.” Kristiina Hildén & Sari Timonen

”Piiskasiimasienten rakenne ja elämäntavat eivät näytä juuri muuttuneen 400 miljoonan vuoden aikana. Jo devonikaudella niitä kasvoi maakasvien solukoissa, siitepölyhiukkasilla ja muiden sienten itiöillä.” Jouko Rikkinen

”Tautia aiheuttavan sienen määritteleminen on liukuvaa siinä mielessä, että useimmat eliöt kelpaavat sienten ruuaksi puolustuskykynsä heiketessä, viimeistään kuoltuaan. (…) Perinteinen eri elämäntapojen rajanveto on hankalaa myös maaperäeläimiä pyydystävien sienten kohdalla. Pitäisikö niitä kutsua pikemminkin pedoiksi kuin loisiksi tai taudeiksi?” Jouni Issakainen

”Ihmisten ja sienten yhteiselo on vuosituhansien saatossa kehittynyt jo varsin pitkälle, mutta edelleen sienten hyödyntämisessä on valtavasti käyttä­mätöntä potentiaalia. Ilmastonmuutos, aavikoituminen, sademetsien hakkuu, ylilaiduntaminen ja muut nykyistä eri eliölajien sukupuuttoaaltoa pahentavat ihmisen toimet kuitenkin hävittävät jatkuvasti geneettistä informaatiota maapallolta.” Annele Hatakka

Sari Timonen & Jari Valkonen (toim.):
Sienten biologia
Gaudeamus 2013

Kirja ilmestyy 30.9.2013


Outi Kitti
Tiedotus, myynti ja markkinointi
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28, 00100 Helsinki
www.gaudeamus.fi

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.