Suomalainen maku johdattaa 2000-luvun Suomen elämäntyyleihin

Erilaisia mieltymyksiä, kulttuuriharrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja on yhtä paljon kuin on ihmisiä. Makuun vaikuttavat monenlaiset sosiaaliset jakolinjat, eikä kulttuuriharrastusten jakautumisessa läheskään aina ole kyse vain rahasta. Kirjallisuuden, kuvataiteen ja klassisen musiikin harrastamista pidetään yleisesti osoituksena hyvästä mausta, toisin kuin esimerkiksi television katselua, josta tunnetaan jopa syyllisyyttä.

Suomalainen maku vie tutkimusmatkalle 2000-luvun Suomen elämäntyyleihin. Teos tarkastelee suomalaisen maun jakautumista kulttuurin kentillä musiikista kirjallisuuteen, urheiluun, ruokaan ja sisustukseen pohtien samalla maun ja kulttuuripääoman sosiaalisia ulottuvuuksia. Teoksessa pohditaan myös suomalaisen maun erityispiirteitä muihin maihin nähden ja piirretään Suomen kulttuurinen kartta.

Suomalainen maku on ensimmäinen tutkimus, joka systemaattisesti ja kriittisesti soveltaa ranskalaissosiologi Pierre Bourdieun klassisen maku- ja distinktiotutkimuksen tarkastelutapaa 2000-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan.

Onko korkeakulttuuri yhä erottelevaa? Mitä on kulttuurinen kaikkiruokaisuus? Kuinka elämäntyylit Suomessa järjestyvät?

”Maun avulla erottelemme ja luokittelemme ihmisiä ja esineitä sekä tulemme muiden luokittelemiksi. Maku ei ainoastaan luokittele vaan se myös asettaa ihmiset ja esineet hierarkkiseen järjestykseen, jossa toiset ovat parempia ja arvokkaampia kuin toiset. Maku pitää yllä eriarvoisuutta ja on sen vuoksi vallankäytön väline.”

”Koulutuksellisten ääripäiden suhteellisiin osuuksiin perustuvassa, tv- ja elokuvamakua kuvaavassa legitiimiysjärjestyksessä (…) on hierarkian huipulla kiinnostus espanjalaisohjaaja Pedro Almodóvarin elokuviin. (…) epälegitiimin maun piirteitä ovat television runsas päivittäinen katselu, taide- ja vaihtoehtoelokuvien inhoaminen, kiinnostus Spede Pasasen elokuvia kohtaan sekä Salattujen elämien valitseminen television mieliohjelmaksi.”

”Etnisten, vieraiden ruokamakujen ja ravintoloiden avoin inhoaminen, kunnon liharuokien arvostaminen ja vaatiminen sekä vihannesten vieroksunta erottavat raavaan kansanomaisen – ja miehisen – maun kaikesta ’keinotekoisesta hienostelusta’.”

”Vaikka laajaa ja monipuolista makua arvostetaan nyky-Suomessa etenkin korkean sosiaalisen aseman ryhmissä – se liitetään avoimuuden, avarakatseisuuden, ennakkoluulottomuuden, demokraattisuuden, joustavuuden ja sopeutumiskyvyn kaltaisiin ihanteisiin – tällainen ’kaikkiruokainen’ maku ei ole erottelematonta ja kaikelle avointa.”

”Piirtämämme Suomen kulttuurinen kartta (...) antaa mahdollisuuden ymmärtää uudella tavalla keskeisimpien suomalaisten kulttuuristen ja symbolisten jännitteiden ja kiistakysymysten sosiaalista perustaa. Viime kädessä jokainen suomalainen voi hahmotella omaa paikkaansa ja toisten paikkaa tuolla kartalla – omaa makuaan ja toisten makuja.”

Semi Purhonen & työryhmä:
Suomalainen maku
Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen
Gaudeamus 2014

ISBN 978-952-495-341-2

Lisätiedot:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28, 00100 Helsinki
www.gaudeamus.fi

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.