Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi: Tieteellinen selitys syntyy aineiston, teorian ja tulkinnan yhteistyönä

Tilastollisten menetelmien käyttö tieteellisessä argumentoinnissa on tilastollisen päättelyn, päättelyn tulkinnan ja teoreettisen selittämisen välistä vuoropuhelua. Tilastollinen aineisto, laskenta ja päättely eivät yksin kerro, ovatko tulokset mielekkäitä ja miten niitä pitäisi tulkita.

Tilastolliseen tutkimukseen perustuva argumentti vaatii tutkijalta kykyä uskottavan yhteyden rakentamiseen tilastollisen päättelyn ja teoreettisen tulkinnan välille. Tieteellinen selitys ei ole noin vain louhittavissa tilastollisista aineistoista päättelemällä vaan mukaan tarvitaan aina tutkija, tiedeyhteisö ja tulkinta. Laskennalliset algoritmit eivät voi korvata ihmistä tieteellisen tiedon tuottamisessa.

Tilastollista tutkimusta tekevät tutkijat ovat kuitenkin usein neuvottomia tilastotieteen monimutkaisuuden vuoksi: tilastollisia menetelmiä opetetaan metodikursseilla ja teoriaa teoriakursseilla. Jos menetelmät ja teoriat eivät kohtaa, ollaan tilanteessa, jossa tutkimuksen tekemistä ei opeta kukaan.

Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi pyrkii purkamaan tätä lokerointia ja käsittelemään tilastollisia menetelmiä tutkimuksen kontekstissa. Tässä kirjan toisessa ja laajennetussa laitoksessa tarkastellaan entistä yksityiskohtaisemmin muun muassa teoreettisia selitysmekanismeja ja korostetaan tilastollisen mallin roolia sillanrakentajana teorian ja aineiston välillä.

Tutkijan keskeisin tehtävä on aina yleisönsä vakuuttaminen

”(…) harvat filosofiset tekstit ottavat huomioon, että tiede on monimutkaista ja ajoittain hyvin epämääräistä ja että se on ihmisten – kognitiivisesti hyvin rajallisten olentojen – harjoittamaa toimintaa. Tutkimus ei myöskään ole koskaan ainoastaan kognitiivista vaan myös (tiede)yhteisön kollektiivista toimintaa, jossa tutkimus- ja tiedepolitiikalla on keskeinen rooli.”

”Tutkijan keskeisin tehtävä on kuitenkin aina yleisönsä, eikä itsensä vakuuttaminen. Tieteellisen päättelyn kognitiivinen vaihe päättyy omista tutkimustuloksista vakuuttumiseen. Tämän jälkeen alkaa yleisön vakuuttaminen eli tieteellisen päättelyn kollektiivinen vaihe.”

”Käsitteli tutkija millaisia tilastollisia aineistoja tahansa, hän on ensisijaisesti dialogin arkkitehti: selitystä muodostaessa on luotava tilastollisen päättelyn ja teoreettisen tulkinnan välille uskottava vuoropuhelu. Kaikkein tärkeintä on tunnistaa tutkijan aktiivinen rooli sekä aineiston analysoinnissa että argumentin muodostamisessa.”

”Aineistojen analysointi on empiirisen tutkijan päivätyötä, joten hänellä on oiva mahdollisuus toimia empiirisen kurinalaisuuden lähettiläänä tiedeyhteisön lisäksi myös julkisessa keskustelussa.”

Mikko Ketokivi
Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi
Toinen, uudistettu laitos
978-952-495-350-4
Gaudeamus 2015

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
PL 1099
00101 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.