Ukrainan historia: kansallisuuskysymys jakaa yhä yhteiskunnan

Ukrainasta on sanottu, ettei se kuulu sen enempää itään kuin länteenkään. Maan suhteet Venäjään ovat vaihdelleet vuosisatojen aikana niin yhteiskunnan kuin yksittäisen ukrainalaisenkin kannalta. Kansallisuuskysymys jakaa yhä ukrainalaista identiteettiä: kansallisia näkemyksiä on erittäin venäläisvastaisista nationalisteista niihin, jotka pitävät itseään venäläisinä.

Ukrainan historia auttaa ymmärtämään, mistä maan nykyisessä konfliktissa on kysymys ja mitä kaikkea sen taustalla on. Kansallisuuskysymyksen lisäksi esiin nousee Ukrainan eri alueiden toisistaan poikkeava historia ja ukrainalaisten oma vaikutus maansa tapahtumiin ja kehitykseen.

Ukrainan historia ulottuu keskiajan Kiovan Rusista 900-luvulta nykypäivään. Mukana ovat tärkeät historialliset vaiheet ja käänteet kuten suuret kasakkasodat ja niitä seurannut autonomia Venäjän yhteydessä, ukrainalaisen nationalismin synty, vallankumous, itsenäisyys ja itsenäisyyssota, Neuvosto-Ukrainan suuri nälänhätä, ukrainalaisten nationalistien toiminta toisessa maailmansodassa ja Krimin kysymys.

Krimin siirtämisen todelliset motiivit olivat taloudellisia

”Ukrainan kielitilanne ei ainakaan helpota kansallisuuskysymyksen selkeytymistä. Ukrainaa ja venäjää jokapäiväisenä käyttökielenään puhuvia on maassa suunnilleen yhtä paljon. Kielten sekamuoto suržyk (ukr. ’sekaleipä’) on yleinen.”

”Kasakat periaatteessa tunnustivat itsensä Puolan kuninkaan alamaisiksi. Suhteita Puola-Liettuaan hiersi kuitenkin ensiksikin kasakoiden tottumus kaaosmaiseen vapauteen: he saattoivat esimerkiksi tehdä ryöstöretkiä tataareja vastaan juuri silloin, kun kuningas olisi halunnut rauhaa Krimin kanssa.”

”Perinnöllisestä aatelista ukrainankielisten osuus oli noin neljännes ja papistosta puolet. Venäjänkielisen kulttuurin koettiinkin usein edustavan modernisaatiota, kaupunkia, teollistumista, kun taas ukrainalaista kulttuuria pidettiin talonpoikaisena.”

”Historioitsijoiden kiistalla nälänhädän syistä on voimakkaita kytköksiä nykypäivän politiikkaan. Holodomorin pitämistä nimenomaan tahallisena kansanmurhana on tullut osa ukrainalaisten nationalistien kansallista identiteettiä. Jotkut väittävät tapahtumaa holokaustin veroiseksi tai jopa suuremmaksi rikokseksi.”

”Vuonna 1954 vietettiin näkyvästi Hmelnytskyn kasakoiden Venäjän kanssa solmiman Perejaslavin sopimuksen 300-vuotisjuhlia. Perejaslavin unioni kuvattiin kahden veljeskansan yhdistymiseksi ikuisiksi ajoiksi. Juhlavuonna Neuvostoliiton johto laajensi Ukrainan aluetta liittämällä siihen Krimin niemimaan. Vaikka alueliitosta on usein pidetty Ukrainalle juhlavuoden vuoksi tehtynä suosionosoituksena, Krimin siirtämisen todelliset motiivit olivat taloudellisia.”

”Venäjän hyökkäyksen seuraukset yltävät kauas Ukrainan ja Euroopan ulkopuolelle. Venäjä rikkoi hyökkäyksellään Budapestin sopimuksen, jossa se sitoutui takaamaan Ukrainan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden.”

Johannes Remy:
Ukrainan historia
Gaudeamus 2015
ISBN 978-952-495-354-2

Lisätietoja:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28
00100 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.