Vain yksi jäi: Miten Homo sapiensista tuli ainoa ihmislaji?

Lehdistötiedote / Gaudeamus

Ihmisen alkuperä on edelleen todistamatta, vaikka uutta tietoa saadaan jatkuvasti fossiililöytöjen ja kehittyvien geenikartoitusten myötä. Kaksi vallalla olevaa suuntaa pohtivat, oliko nykyihmisen alkukoti Afrikassa vai onko lajimme kehittynyt samanaikaisesti ympäri maapalloa.

Vain yksi jäi (Gaudeamus 2014) punoo yhteen johtolankoja ihmisen kehityshistorian, nykyisyyden ja tulevaisuuden selvittämiseksi. Paleoantropologian huippututkija Chris Stringer pohtii kirjassaan myös uutta teoriaa, jonka mukaan eri ihmislajit elivät ja kilpailivat elintilasta samaan aikaan samoissa paikoissa.

Mikä teki Homo sapiensista niin ylivertaisen, että muut ihmislajit katosivat? Mitä hyötyä ihmisen selviämiselle oli ulkonevasta leuasta, solakasta luurangosta ja korkeammasta aivokopasta? Vai oliko kyse kulttuurista, uskonnosta, teknologiasta ja yhteistyöstä? Millä tavalla esivanhempamme olivat tekemisissä neandertalinihmisten kanssa? Olimmeko syypäitä heidän sukupuuttoonsa? Elävätkö he meissä?

Homo erectuksen kulmaharjanne säikytti ihmisiä pimeässä

”Yleisesti on hyväksytty näkemys, että Afrikka oli varhaisten esivanhempiemme kotiseutu. Kiivas väittely jatkuu kuitenkin siitä, saiko lajimme alkunsa yksinomaan ja yksiselitteisesti siellä. Ovatko Afrikasta lähtöisin kieli, taide ja monimutkainen teknologia, joita pidämme meille tyypillisinä ominaisuuksina?”

”Omaperäinen antropologi Grover Krantz kiinnitti itselleen jäljennöksen Homo erectuksen kulmaharjanteesta kuuden kuukauden ajaksi tutkiakseen sen mahdollisia hyötyjä. Hän totesi, että harjanne varjosti hänen silmiään auringonpaisteelta, esti pitkiä hiuksia valumasta silmille hänen juostessaan ja säikytti ihmisiä pahanpäiväisesti yöpimeällä.”

”Hobitilla oli ilmiselvät ihmiskasvot ja -hampaat, ja se käveli pystyasennossa, mutta sen aivot olivat samankokoiset kuin ihmisapinalla. Aivojen pienuudesta huolimatta löytöön yhdistyivät kivityökalujen käyttö (...). Se oli oma lajinsa, mutta mistä se tuli, miten se selviytyi ja oli olemassa vielä 18 000 vuotta sitten, vaikka esimerkiksi neandertalinihminen oli kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten – ja mitä sille tapahtui myöhemmin?”

”(…) sekä neandertalinihmiset että varhaiset nykyihmiset pitivät huolta ryhmänsä jäsenistä. Tämä on vaikuttanut sekä sosiaalisiin että väestöllisiin rakenteisiin. Se voi antaa myös lisää valaistusta kysymykseen, miksi nykyihminen oli lopulta menestynein kaikista ihmislajeista.”

”Evoluutio näyttää suosineen erityisesti ihmisten taipumusta matkia korkeassa asemassa olevia tai toisaalta itsensä vertaisia, jotka ovat menestyneet hyvin. On helppo nähdä jäljittelyn johtaneen ryhmäidentiteettiin (...). Se on johtanut myös villitysten ja muotien yleistymiseen, olivatpa ne sitten hyödyllisiä tai eivät.”

”Chris Stringer on aina uskaltanut tehdä rohkeita johtopäätöksiä. Silti hän on hyvä esimerkki tieteentekijästä, joka on itsekriittinen ja avoin uudelle tutkimustiedolle. Uusia sävyjä hänen tulkintoihinsa ovat tuoneet muun muassa ruotsalaisen Svante Pääbon DNA-tutkimukset, jotka osoittavat nykyihmisen kantavan perimässään pientä neandertalosuutta ja jälkiä muistakin muinaisista ihmislajeista.” Jorma Keskitalo / Suomentajan sanat

Chris Stringer:
Vain yksi jäi. Miten meistä tuli ainoa ihmislaji.
Alkuteos: Lone Survivors: How We Came to Be the Only Humans on Earth (2012).
Suomentanut Jorma Keskitalo.
Gaudeamus 2014

Lisätiedot:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus
Helsinki University Press
Fabianinkatu 28, 00100 Helsinki
www.gaudeamus.fi

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.