Väkivaltakulttuurin perintö: Menneisyyden asenteet ruokkivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Naisten sukupuolensa vuoksi kokema väkivalta on syvällä kulttuurissamme. Se on seksuaalista väkivaltaa, parisuhdeväkivaltaa ja kunniaan liittyvää väkivaltaa sen monissa eri muodoissa. Se on yksityistä ja virallista, sosiaalista ja kulttuurista, häpeällistä ja kunniaan sidottua, historiaa ja nykyisyyttä.

Väkivallan juuret ulottuvat syvälle omaan historiaamme, eivätkä ”oikeat” naisen ja miehen mallit ole kadonneet mihinkään 2000-luvun Suomesta. Nämä asenteet ovat usein lapsuudessa opittuja, tiedostamattomia käsityksiä sukupuolirooleista. Ne näkyvät käyttäytymisessä, sanavalinnoissa ja ”harmittomassa” huumorissa ja ne vahvistuvat työpaikkojen kahvihuoneissa, populaarikulttuurissa, mainosmaailmassa sekä koulukirjoissa. Asenteiden tiedostaminen on ensimmäinen askel, jos halutaan ymmärtää ja ehkäistä väkivaltailmiöitä omassa ajassamme.

Väkivaltakulttuurin perintö pohtii sukupuolen ja vallan suhdetta 1500-luvulta nykypäivään. Erityishuomion kohteena ovat ne menneisyyden asenteet ja sukupuoliroolit, jotka ruokkivat nykypäivän väkivaltaa. Teoksessa perehdytään patriarkaalisuuden perinteisiin, tyttären, vaimon ja äidin ihanteisiin ja toisaalta isän, veljen ja aviomiehen vastuuseen.

Oikeus, oikeudenmukaisuus, rikos ja väkivalta eivät synny tyhjiössä vaan ne rakentuvat historiallisena jatkumona. Oma väkivallan perintömme ei ole niin kaukana muista kulttuureista kuin keskustelupalstoilla annetaan ymmärtää. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta täytyy puhua monikulttuurisessa yhteiskunnassa avoimesti, mutta ketään leimaamatta. Kyse on globaalista ongelmasta, joka vaikuttaa kaikkien ihmisten hyvinvointiin sukupuolesta ja taustoista riippumatta.

Kunniaan liittyvän väkivallan yhteydessä länsimainen oikeusjärjestelmä muuttuu hampaattomaksi

”Yleisyydestään huolimatta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitellään yhteiskunnassa eri tavalla kuin miehiin kohdistuvaa, ja se on yksi tyypillisesti viranomaisilta piiloon jäävistä väkivaltailmiöistä. Taustalla on muun muassa se, että miesten vallankäyttöä naisiin on pidetty historiallisesti oikeutettuna (…).”

”Väkivallan vastaisessa työssä hyvä keskusteluyhteys ja luottamus ovat välttämättömyyksiä. Miesten tekemän väkivallan syiden ymmärtämisen edellytys on väkivallantekijän aito kuunteleminen. Tämä tarkoittaa, että miesnäkökulma on tärkeä, kun koetetaan kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.”

”Nalkutuksen laukaisemat lyönnit ovat (…) sitkeä peruskertomus, joka erottuu myös historiallisissa aviopuolisoiden epäsovusta kertovissa oikeuspöytäkirjoissa sekä ihanteellista avioliittoa koskevassa kirjallisuudessa. Tässä tulkinnassa väkivallan alkusyy ja sitä myöten syyllisyys ovat naisosapuolen kontolla.”

”Raiskaus avioliitossa on käsitteellisestikin nuori ilmiö, sillä se on kriminalisoitu vasta aivan viime aikoina (…). Suomessa aviopuolisot eivät (…) voineet syyttää toisiaan raiskauksesta ennen asian sisällyttämistä rikoslakiin vuonna 1994, joskin avopuolisoilla tilanne oli toinen.”

”Seksuaalistuneeseen parisuhdeväkivaltaan kuuluvat mitä moninaisimmat häirinnän, ahdistelun, pakottamisen ja loukkaavan huomauttelun seksualisoituneet muodot, mukaan lukien pukeutumisen ja sosiaalisten suhteiden kontrollointi.”

”(…) kunniaan liittyvän väkivallan yhteydessä länsimainen oikeusjärjestelmä muuttuu hampaattomaksi juuri sen vuoksi, että se keskittyy yksittäisen tekijän tuomitsemiseen. Kun teon taustalla vaikuttavaa sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta ei oteta huomioon, kunniaan liittyvän väkivallan kokonaiskuva jää näkemättä: vaikka yksittäinen henkilö on kohottanut nyrkkinsä tai painanut liipaisinta, hän saattaa toimia yhteisön sosiaalisen paineen alla, kenties yhteisesti laaditun suunnitelman toteuttajana.”

Satu Lidman:
Väkivaltakulttuurin perintö
Sukupuoli, asenteet ja historia
Gaudeamus 2015
ISBN 978-952-495-369-6

Lisätietoja:
Outi Kitti
Tiedotus, myynti ja markkinointi
outi.kitti@gaudeamus.fi
050 5401 299

Gaudeamus Oy
Helsinki University Press
PL 1099
00101 Helsinki

Vastuullista HYY-liiketoimintaa

Avainsanat:

Yrityksestä

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vastuullinen varallisuudenhoitaja, joka on keskittynyt kiinteistö- ja finanssisijoituksiin sekä majoitus- ja ravintola-alan liiketoimintaan. Omistajiamme ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijat. Yhtymän liikevaihto vuonna 2016 oli 30 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 8,3 miljoonaa euroa.