Uudistunut ICT Suomi ry katsoi tulevaisuuteen 65-vuotisjuhlassaan

ICT-alalle uusia haasteita kaupan kehityksen, julkisten hankintojen ja ympäristövaatimusten myötä

Lokakuun lopussa vuonna 1940 perustettiin Konttorikoneliikkeiden Yhdistys, jonka tavoitteeksi määriteltiin ”Huolehtia yhteiskunnallisessa ja kauppapoliittisessa suhteessa konttorikoneiden maahantuojien ja jälleenmyyjien eduista ja tässä tarkoituksessa olla yhteydessä viranomaisiin”. Yhdistys on ollut voimissaan jo 65 värikästä muutoksen vuotta – aina sotavuosien säännöstelystä tietotekniikan moninaisiin mahdollisuuksiin, konttoritekniikasta toimistoautomaatioon, kirjoituskoneista mobiilitekniikkaan ja järjestelmäintegraatioon. ”Tänä päivänä ICT Suomi ry:n keskeisenä tavoitteena on edistää ICT-alan kilpailukykyä kehittämällä alan yleisiä toimintaedellytyksiä. Luomme alalle yhteisiä toimintaperiaatteita ja ohjeistusta sekä tarjoamme alan yrityksille edistyksellisiä palveluita. Hyvänä esimerkkinä tästä on muissa pohjoismaissa jo laajasti käytössä oleva IT-Ympäristöseloste, jonka olemme juuri lanseeranneet suomalaisille ICT-yrityksille”, kertoi ICT Suomi ry:n toimitusjohtaja Ture Tähtinen yhdistyksen 65-vuotisjuhlapuheessaan. ”Jäsenistöömme kuuluvat alan merkittävät toimijat, joiden kanssa yhdistyksellä on erinomaiset mahdollisuudet edistää mm. ICT-alan hyviä kauppatapoja. Olemme tärkeä vaikuttaja myös yhteiskunnallisessa keskustelussa”, jatkoi Tähtinen. Kaupan ja sen toimintaympäristön muutoksista kertoi tilaisuudessa toimitusjohtaja Guy Wires Suomen Kaupan Liitosta, joka on 1.1.2005 toimintansa käynnistänyt tukku- ja vähittäiskaupan valtakunnallinen etujärjestö. Wiresin kiteyttämät merkittävimmät kaupan alan muutostrendit ovat mm. lähivuosina työvoimatarvetta kasvattava väestökehitys, globalisoituminen sekä teknologiakehitys. Globalisaatio on jo pitkälti toteutunut mm. teknisessä tukkukaupassa, josta yli puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Kansainvälistymistä edistävät yritysten välisen sähköisen kaupankäynnin nopea kasvu sekä tukku- ja vähittäiskaupan laajentuminen lähialueille Baltiaan, Venäjään ja muihin Pohjoismaihin. Toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu Hansel Oy:stä kertoi valmisteilla olevasta uudesta hankintalaista, jonka tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaita hankintoja. ”Hansel Oy:n tehtävä yhteishankintayksikkönä on löytää markkinoilta parhaat tavarantoimittajat ja palveluntuottajat valtionhallinnon tarpeisiin”, kiteytti Lehtovaara-Kolu. Onnistuneen kilpailutuksen eväiksi Lehtovaara-Kolu nimesi hyvän tarjouspyynnön: hyvä tarjouspyyntö on kuin valmis sopimuspohja, joka luo puitteet sopimuksen koko elinkaarelle ja mahdollistaa parhaan tarjonnan löytymisen. Tuotteiden ympäristöominaisuuksien merkityksestä kestävän kehityksen rakentajana puhunut ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Ympäristöministeriöstä näki tuotelähtöisessä ympäristöpolitiikassa mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia. Yksittäinen tuote on ympäristökuormituksen kannalta vähäinen merkitykseltään, mutta esimerkiksi valtavat kulutusvolyymit saattavat muuttaa pienen ongelman vakavaksi ympäristöhaitaksi. Toisaalta kulutukseen ja tuotteisiin on vaikea puuttua normeilla ja hallinnoimalla – Rouhinen peräänkuuluttikin tueksi kulutuspolitiikkaa eli mm. kaikkien osapuolten osallistumista ja vapaaehtoisia toimia. ”Ympäristöjärjestelmät, -merkit ja –selosteet konkretisoivat kestävän kehityksen periaatteita ja toimivat tiennäyttäjinä”, totesi Rouhinen, joka piti IT-Ympäristöselosteen kaltaisia järjestelmiä hyvänä lisänä kestävän kehityksen markkinaohjauksessa. Lisätietoja www.ict-suomi.fi Ture Tähtinen, toimitusjohtaja puh. 0400 455 414 ture.tahtinen@ict-suomi.fi ICT Suomi ry on yhdistys, joka edistää ICT-alan kilpailukykyä kehittämällä alan yleisiä toimintaedellytyksiä. ICT Suomi ry:n jäsenet ovat ICT-alan yrityksiä, jotka tarjoavat toimisto-, tieto- tai tietoliikennetekniikan tuotteita ja palveluita yksityisille ja yrityksille. Jäsenistöön kuuluu merkittäviä alan maahantuojia, tukkuyrityksiä, jälleenmyyjiä ja valmistajia. Liite: ICT Suomi ry 1940-luvulta 2000-luvulle 31.10.1940 perustettiin Konttorikoneliikkeiden Yhdistys eli KLY •Yhdistyksen tavoitteeksi määriteltiin: ”Huolehtia yhteiskunnallisessa ja kauppapoliittisessa suhteessa konttorikoneiden maahantuojien ja jälleenmyyjien eduista ja tässä tarkoituksessa olla yhteydessä viranomaisiin” Sota-aika 1940-luvulla: toiminnan perustaminen •Organisointi: säännöt, jäsenkriteerit, alan luottamusneuvoston perustaminen, asiamiehen valinta •Kirjoituskonenäppäimistön standardointi •Sota-ajan minimaalinen tuonti, hintasopimukset ja kansanhuollon määräykset •Tuontisäännöstely 1940-luvun loppu ja 1950-luku: toiminnan monipuolistuminen •Tuontisäännöstelyn loppuvaiheet •Merkkien ja mallien runsaus •KLY korostaa vapaan kilpailun merkitystä •Tuontikaupan ja jälleenmyyjäin jaostojen perustaminen •Messutoiminta alkaa, KT-messut 1949 (Konttoriteknillinen näyttely) 1960-luku: selkiintymisen aika •Tietokoneiden tulo •Uudelleen organisointi ja 1. päätoiminen toiminnanjohtaja 1970-luku: muutoksen aika •Konttoribisneksen rakennemuutos •Jäsenkategoriat poistetaan •Uusia toiminta-alueita (ATK- ja elektroniikka-alan työehtosopimus- ja palkkauskysymykset, uudet jaostot) •Jäsenkunta kasvaa yli 2.5-kertaiseksi •”Uudistuva konttori” –lehti 1980-luku: kohti uutta murrosta •Mikroprosessorin läpimurto •Konttoritekniikasta toimistoautomaatioon •Ohjelmalliset, organisoidut tapahtumat leimaavat toimintaa •Jaostojen merkitys kasvaa 1990-luku: IT valtaa toimistot •Käyttäjäystävälliset käyttöjärjestelmät ja Internet tulevat •Uusi nimi ”Toimistoteknisen Kaupan Yhdistys TTK ry” otetaan käyttöön vuonna 1990 •Awareness-projektin käynnistys yhdessä julkishallinnon kanssa 2000-luku: ICT-alan uudet haasteet •Mobiilijärjestelmät, portaalit ja järjestelmäintegraatio •Tietotekniikan raja-aidat uudistuvat – viihde-elektroniikka, mobiilitekniikka, monitoimilaitteet… •ICT-Tuottajaosuuskunnan perustaminen •Uusi nimi ”ICT Suomi ry” otetaan käyttöön vuonna 2005 Lähde Jotuni: Työ kiehuu – KLY:n tie 1940 – 1990 (1990)

Tilaa

Liitteet & linkit