Paloilmoitinlaitteistojen huolto säästäisi miljoonia

Erheellisten palohälytysten määrä on häkellyttävä, sillä jopa 98 prosenttia automaattista paloilmoituksista on aiheettomia. Automaattisten paloilmoitinlaitteistojen huolto kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi. Näin varmistetaan, että palokunta ehtii sinne, missä apua todella tarvitaan.

Automaattisista paloilmoituksista jopa 98 prosenttia on turhia. Noin 22 000 vuosittaisesta automaattihälytyksestä ainoastaan viitisensataa on aitoja hälytyksiä*. Syy erheellisiin palohälytyksiin on usein se, että paloilmoittimen kunnosta ei ole pidetty huolta.

- Liian moni paloilmoitin hälyttää siksi, että huolto ja ylläpito on laiminlyöty. Toisinaan kyse on välinpitämättömyydestä, mutta usein laitteiston huoltaminen on yksinkertaisesti unohtunut. Parhaiten huolto tulee hoidettua, kun kiinteistön omistaja tekee huoltosopimuksen alan ammattilaisen kanssa, sanoo vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto If Vahinkovakuutusyhtiöstä.

Pelastuslaitokset saivat keväällä oikeuden laskuttaa toistuvista turhista palohälytyksistä. Sanktion perimisen mahdollistaa viime kesänä uudistunut pelastuslaki.

- Meidän tavoitteenamme on erheellisten hälytysten nollatoleranssi. Erheellisten hälytystehtävien hoitaminen vie pelastuslaitosten tehokasta työaikaa ja pahimmillaan vaarantaa tärkeämpien tehtävien hoitamisen. Oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu paloilmoitinjärjestelmä on tehokkain tapa torjua turhia hälytyksiä, kertoo Ifin turvapartneriyrityksenä toimivan Stanley Securityn myynti- ja turvallisuusjohtaja Kim Starck .

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion mukaan noin 12 prosenttia pelastuslaitosten työajasta kuluu erheellisiin hälytyskäynteihin. Yhden paloilmoittimen kautta tulleen erheellisen tehtävän hoitamiseen menee keskimäärin 46 minuuttia aikaa**.

Erhekäynnin keskihinnaksi on arvioitu 1 800 euroa, joten yhteiskunnan rahaa haaskaantuu turhiin hälytyksiin vuosittain noin 39 miljoonaa euroa. Rahaakin merkittävämpi asia on kuitenkin ihmishenkien suojelu, jota ei voi mitata rahassa. Myös reagointikynnys kasvaa sitä korkeammaksi, mitä suurempi osa hälytyksistä on erheellisiä.

Jo vuodelle 2009 oli asetettu tavoitteeksi, että erheellisten paloilmoitusten määrä on puolituttava vuoden 2003 tasosta. Erhehälytysten määrän olisi pitänyt pudota noin 9 000 hälytykseen. Tosiasiassa niiden määrä on kasvanut entisestään. Erheellisiä paloilmoituksia tulee vuodessa noin 21 500. Automaattisia paloilmoituksia oli viime vuonna kaikista pelastustoimen tehtävistä 19 prosenttia.


*
lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO
** lähde: Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta 2011


Lisätiedot ja yhteydet:

Mari Hätinen, tiedottaja, If, p. 010 514 0067, mari.hatinen@if.fi
if.fi

If on johtava vahinkovakuuttaja Pohjoismaissa ja Baltiassa. 6 300 työntekijää tarjoaa korkealaatuisia vakuutustuotteita ja -palveluita 3,6 miljoonalle henkilö- ja yritysasiakkaalle. Vahinkovakuutusten asiantuntijana If on mukana myös ennaltaehkäisemässä vahinkoja ja onnettomuuksia. Tavoitteena on parantaa asiakkaitten ja samalla koko yhteiskunnan turvallisuutta. If kuuluu Sampo-konserniin .

Avainsanat:

Yrityksestä

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.

Tilaa

Liitteet & linkit

Lainaukset

Liian moni paloilmoitin hälyttää siksi, että huolto ja ylläpito on laiminlyöty. Toisinaan kyse on välinpitämättömyydestä, mutta usein laitteiston huoltaminen on yksinkertaisesti unohtunut.
Niko Satto