Arviot tuhkapilvestä perustuvat sekä mallitukseen että mittauksiin

Ilmatieteen laitoksen suorittamia leviämismallilaskelmia on verrattu erilaisiin saatavilla oleviin havaintoihin tuhkapilvestä sekä kotimaassa että muualla Euroopassa. Malliennusteet ja havainnot ovat vastanneet toisiaan hyvin.

Mallien luotettavuutta todennettaessa tulee käyttää laajalti erilaisia havaintoja, joita pyritään saamaan eri paikoista, eri aikoina, ja erilaisin menetelmin. Erilaisten mittausten ja Ilmatieteen laitoksen vastaanottamien satelliittikuvien mukaan Ilmatieteen laitoksen oman SILAM-mallin vastaavuus havaintoihin on varsin hyvä. Eilen tehdyissä mittauksissa havaittiin tuhkaa Suomen alueella. Tulokset tukevat Ilmatieteen laitoksen tekemiä arvioita tuhkapilven levinneisyydestä. Erilaiset havainnot vastaavat hyvin malliennusteita Eilen tehdyt havainnot tuhkan esiintymisestä Suomen alueella sopivat hyvin Ilmatieteen laitoksen leviämismallin arvioihin tuhkapilven levinneisyydestä. Havaintoja on saatu mm. lentokonemittauksista. Keskiviikkoiltana ilmavoimien tekemällä tutkimuslennolla havaittiin tulivuoresta peräisin olevaa tuhkaa Tampereen ja Kuopion välillä. Tuhkan esiintymisalueet olivat yhteneviä malliennusteiden kanssa. Havaintoja tuhkapilvestä on saatu myös tekemällä optisia aurinkofotometri- ja luotaushavaintoja Suomessa. Ilmatieteen laitoksen viime yönä Sodankylässä tehdyissä aerosoliluotauksessa havaittiin viitteitä tuhkan esiintymisestä. Mittausolosuhteet eivät kuitenkaan olleet parhaat mahdolliset. Mittaustietoja myös muualta Euroopasta Ilmatieteen laitoksen ajaman SILAM-mallin tuloksia on samalla tavoin verrattu Keski- ja Pohjois-Euroopassa saatuihin havaintoihin. Malliennusteet pilven esiintymisestä Iso-Britanniassa ja Sveitsissä vastaavat siellä tehtyjä Lidar-mittausten tuloksia parin tunnin tarkkuudella. Lidar on optinen kaukokartoituslaite. Suomella ei ole tällä hetkellä käytössä Lidar-laitteistoja omalla alueellaan. Sekä Lidar- että luotaushavainnot kertovat siitä, millä korkeuksilla ilmakehässä tuhkapilvi sijaitsee. Myös satelliitti-instrumenttien avulla on saatu havaintoja pilvestä Euroopan laajuisesti 14.–21.4. väliseltä ajalta. Satelliittihavaintojen perusteella voidaan arvioida pilven esiintymistä laajemmilla alueilla. Tuhkapilven ennusteeseen vaikuttavat tuhkapäästön korkeus ja voimakkuus sekä käytettävät säämallit ja säätilanne. Tämän vuoksi mallit voivat antaa hieman toisistaan poikkeavia tuloksia. Ennusteen epävarmuus kasvaa myös ennusteen pituuden kasvaessa. Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallit ovat olleet melko hyvin yhteneväisiä VAACin (Volcanic Ash Advisory Centre) ja muiden maiden leviämisennusteiden kanssa. Ilmatieteen laitos on ottanut osaa leviämisennusteiden yhteiseurooppalaiseen koordinointeihin päivittäisissä puhelinkokoontumisissa. Lisätietoja: Yksikön päällikkö Jaakko Kukkonen gsm 050 520 2684 (leviämismallit, ilmanlaatu) Tuhkapilveen liittyvät ennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerosta 050 3070 073 (vain toimittajille) Yksikön päällikkö Heikki Juntti gsm 040 724 0550 (lentosää) tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen gsm 050 342 7380 (ilmastovaikutukset ja hiukkaset) Islannin tulivuorenpurkauksen rikkidioksidi ja tuhka näkyvät myös Aura-satelliitin OMI-mittalaitteen tuloksissa: http://www.ava.fmi.fi/~jtammine/volcano/tulivuori/ Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, viestintäpäällikkö Eevu Heikura gsm 040 503 5009 Ilmanlaatuportaali: http://www.ilmanlaatu.fi Finavia: http://www.finavia.fi Trafi: http://www.trafi.fi Islannin ilmatieteen laitos: http://en.vedur.is/about-imo/news/2010/nr/1877

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.