Etelä-Aasian saastepilvi sisältää suuria pienhiukkaspitoisuuksia

Ilmatieteen laitos tutkii Etelä-Aasian saastepilveä eli ”Brown Cloud” -ilmiötä ja sen vaikutuksia yhdessä intialaisen TERI-instituutin kanssa kahdella mittausasemalla Intiassa. Suurkaupungin lähistöllä olevan aseman ympärillä on mitattu suuria hiukkaspäästöjä, joilla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Ilmatieteen laitos mittaa ruskean pilven koostumusta kahdella asemalla Intian Mukteshwarissa sekä Gual Paharissa. Kahden aseman avulla pystytään erottelemaan ruskean pilven maantieteellistä laajuutta, lähdealueita, kulkeutumista sekä vaikutuksia ilmanlaatuun ja ilmastoon. Intiasta Kiinaan ulottuva saastepilvi altistaa koko Etelä-Aasian pienhiukkasille, jotka vaarantavat ihmisten terveyden. – Myös tuleva olympiakaupunki Peking kärsii suurista pienhiukkaspitoisuuksista, kertoo tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen.
Mittaustulosten mukaan pienhiukkaspitoisuudet kahden mittausaseman välillä ovat hyvin erilaiset. Hiukkasten massapitoisuus alle 2.5 mikrometrin hiukkasissa on kaukana kaupungeista sijaitsevassa Mukteshwarissa samaa luokkaa tai vähän suurempia kuin Helsingissä. Sen sijaan Gual Paharin pitoisuudet kevään 2008 mittausten perusteella ovat yli kymmenkertaisia Mukteshwarin pitoisuuksiin verrattuna. Ero tulee suurkaupungin hiukkaspäästöistä, jotka ovat peräisin mm. liikenteestä, biomassan poltosta ja erilaisista teollisista prosesseista. Gual Paharissa mustan hiilen osuus kokonaismassa-pitoisuudesta onkin selkeästi korkeampi kuin Mukteshwarista. Vuodenajalla on suuri merkitys pitoisuuksiin. Suurimmat pitoisuudet havaitaan talvesta loppukevääseen, kun taas heinä-elokuussa esiintyvä sadekausi puhdistaa ilman tehokkaasti hiukkasista. Ensimmäiset tulokset Mukteshwarin tausta-asemalta tullaan julkaisemaan vuoden 2008 aikana.

Pienhiukkaset haitallisia terveydelle
Saastepilven pienhiukkaset ovat erityisen haitallisia terveydelle, sillä ne kulkeutuvat hengitettäessä syvälle keuhkoihin. Korkeat pienhiukkaspitoisuudet lisäävät myös hengitys- ja sydänoireita sekä heikentävät keuhkojen ja sydämen toimintakykyä. Pienhiukkaset lyhentävätkin saastepilvessä elävien elinikää pahimmillaan jopa usealla vuodella.
Saastepilvellä on myös selkeitä ilmastovaikutuksia johtuen siitä, että se varjostaa tehokkaasti maanpintaa lämmittäen samalla ylempänä olevia ilmakerroksia.
– Saastepilven hiukkaset ovat hyvin todennäköisesti kiihdyttäneet Himalajan jäätiköiden sulamista viime vuosina, minkä lisäksi ne ovat vaikuttaneet vielä heikosti tunnetulla tavalla sateisiin ja siten koko veden kiertokulkuun koko eteläisessä Aasiassa, toteaa tutkija Antti Hyvärinen Ilmatieteen laitoksesta.

Ilmatieteen laitos tekee yhteistyötä TERI-instituutin kanssa, joka on Intian johtava ilmasto- ja energia-alan tutkimuslaitos. Mukteshwarin mittausasema lähellä Nepalin rajaa otettiin käyttöön maaliskuussa 2006. Tällä tausta-asemalla tutkitaan pienhiukkasten fysikaalisten ja optisten ominaisuuksien lisäksi perusmeteorologisia suureita. Mittausasema Gual Pahariin perustettiin vuoden 2007 lopulla. Asema sijaitsee noin 40 kilometriä New Delhistä etelään.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Antti Hyvärinen, puh. (09) 1929 5444, antti.hyvarinen@fmi.fi
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu/ilatutki_3.html

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa