Haitallisimmat pienhiukkaset Helsingin talvi-ilmassa peräisin liikenteestä, puun pienpoltosta tai Suomen lähialueilta

Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Helsingin Energia ovat yhteistyössä hankkineet uusia tutkimuslaitteita, joilla pienhiukkasten hiukkaskokoa ja koostumusta voidaan mitata Helsingissä aikaisempaa nopeammin ja tarkemmin. Ensimmäinen kolmen kuukauden pituinen mittausjakso on paljastanut, että haitallisimmat pienhiukkaset Helsingin talvi-ilmassa ovat peräisin liikenteestä, puun pienpoltosta ja Suomen lähialueiden energiantuotannosta.

Liikenne ja puun pienpoltto Helsingin suurimmat saastelähteet
– Helsingin omista saastelähteistä erottuvat selkeimmin liikenne ja puunpienpoltto, joiden vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuudet voivat nousta 10 - 20 -kertaisiksi etenkin tilanteissa, joissa saasteet inversion vuoksi kertyvät maanpinnan lähelle. Tulokset osoittavat myös, että Itä- ja Keski-Euroopan ilmansaasteiden pienhiukkaset kulkeutuvat tehokkaasti Suomeen ilmavirtausten mukana. Toisaalta Pietarin alueelta ja Virosta Narvan energiantuotantolaitoksista on Helsinkiin talven mittaan saapunut poikkeuksellisen happamia pienhiukkasia korkeina pitoisuuksina, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Risto Hillamo.

Pienhiukkasten määrän ja koostumuksen nopea vaihtelu yllätys
Mittausten mukaan sekä hiukkaspitoisuus että hiukkasten koostumus voivat vaihdella hyvin paljon jopa yhden vuorokauden aikana. Toisaalta uusista tuloksista nähdään, että pienhiukkasten kokonaismassapitoisuus, jota seurataan ilmanlaatudirektiivin vaatimuksesta, kuvaa huonosti hiukkasten vaikutuksia ihmiseen ja luontoon. Perättäisinä päivinäkin pienhiukkasten koostumus voi poiketa toisistaan merkittävästi, vaikka kokonaismassapitoisuus pysyisi samana.
– Helsingissä usein vallitsevat näennäisen alhaiset pienhiukkaspitoisuudet voivat terveysvaikutusten kannalta olla harhaanjohtavia, jos ei pystytä selvittämään hiukkasten koostumusta, Risto Hillamo tähdentää.
Ensimmäiset tulokset uusista pienhiukkasmittauksista Helsingissä osoittavat, että suoralla ja monipuolisella koostumusanalyysilla on mahdollista selvittää tarkasti kaukokulkeuman ja alueen omien päästöjen vaikutus pitoisuustasoihin. Tulosten pohjalta voidaan myös laskea, mitkä alueen omista päästövähennyksistä tehokkaimmin laskisivat pienhiukkaspitoisuuksia. Terveystutkijoille mittaukset antavat mahdollisuuden tarkastella nopeiden pitoisuusmuutosten ja eri päästölähteiden vaikutuksia väestön terveyteen. Helsingin Kumpulassa joulukuussa 2008 alkanutta hanketta rahoittaa myös Liikenne- ja viestintäministeriö.

Uudet laitteet tuovat tarkempaa tietoa pienhiukkasista
Joulukuusta 2008 lähtien Helsingin Kumpulassa pienhiukkasten hiukkaskokoa ja tarkkaa koostumusta on voitu seurata muutaman minuutin tarkkuudella useita kuukausia. Vastaavan seurannan tekeminen ei Helsingissä koskaan aiemmin ole ollut mahdollista. Uusilla mittauksilla saastelähteiden tunnistaminen ja terveysvaikutusten arvioiminen on merkittävästi aiempaa helpompaa ja varmempaa. Mittaukset tapahtuvat suoraan ulkoilmasta ja analyysitulos hiukkasten koostumuksesta on selvillä välittömästi. Mittaukset voidaan helposti yhdistää sää- ja päästötietoihin tai mallien avulla saatavaan ilmamassan kulkureittiin.

Lisätiedot:
Tutkimusprofessori Risto Hillamo, Ilmatieteen laitos, puh. (09) 1929 5500
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu/ilatutki_3.html


Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa