Ilmatieteen laitos tiedottaa: Talvi oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Ilmatieteen laitoksen mukaan tämän talven keskilämpötila oli suurimmassa osassa Suomea mittaushistorian korkein. Lämpötilamittauksia Suomessa on tehty runsaan sadan vuoden ajan. Korkeat lämpötilat johtuvat koko talven jatkuneista leudoista etelän- ja lounaanpuoleisista ilmavirtauksista sekä ilmastonmuutoksesta.

Tänä talvena syntynyt uusi keskilämpötilaennätys on vajaan asteen aikaisempaa korkeampi suuressa osassa maata. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tähän asti lauhimman talven paikkaa on pitänyt talvi 1924 - 1925.
Joulu - helmikuun keskilämpötila oli jopa 4…6,5 astetta kauden 1971 - 2000 keskiarvoa korkeampi. Joulu - helmikuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa +1,5…-4 astetta ja maan pohjoisosassa -3…-8 astetta. Tyypillisesti talven keskilämpötila on koko maassa pakkasen puolella.
Ns. talvipäiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on nollan alapuolella, oli joulu - helmikuun aikana maan eteläosassa 20 - 30 ja keskiosassa 45 - 55. Tyypillisesti talvipäivien määrä vaihtelee maan etelä- ja keskiosassa 60 ja 80 välillä. Lapissa talvipäiviä oli joulu - helmikuun aikana kymmenkunta tavanomaista vähemmän. Normaalisti lähes kaikkina talvipäivinä vuorokauden keskilämpötila jää Lapissa nollan alapuolelle.

Ilmastonmuutos nostanut talven lämpötiloja

Ennätyksellisen lauhan talvisään syynä ovat pääasiassa harvinaisen samantyyppisenä koko talven pysyneet ilmakehän virtaukset. Ilmavirtaukset ovat tulleet Suomeen suurimman osan talvesta etelästä ja lounaasta ja niihin ovat vaikuttaneet muun muassa Atlantin keskimääräistä korkeampi meriveden pintalämpötila.
Myös ilmaston maapallonlaajuinen lämpeneminen on osasyy uusiin huippulukemiin. Arvioiden mukaan ilmastonmuutoksen tuoma lisä talven lämpötiloihin on karkeasti runsas aste. Yli kaksi kolmasosaa talvista on 1990-luvulta lähtien ollut keskimääräistä lämpimämpiä. Pääkaupunkiseudulla koetun talven lämpöolot ovat verrattavissa Tanskan talvi-ilmastoon. Vastaavasti Suomen keskiosan talvea voidaan verrata Etelä-Ruotsin sisämaan keskimääräisiin talvioloihin.
Vaikka Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa talvi on ollut varsin lauha, on osassa Lähi-Itää sekä Keski- ja Itä-Aasiaa ja Pohjois-Amerikan länsiosassa ollut hyvinkin kylmää. Tyynenmeren alueen kylmyyden takana arvioidaan olevan La Niña -ilmiö.

Talvi myös paikoin poikkeuksellisen sateinen

Joulu - helmikuun aikana satoi koko maassa keskimääräistä enemmän. Vesi- ja räntäsadepäiviä oli talven aikana selvästi tavanomaista enemmän.
Läntisimmässä Suomessa sekä Oulun läänissä talven sadesumma oli laajasti yli 1,5-kertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kolmen kuukauden sadesumma vaihteli maan etelä- ja keskiosassa, Oulun läänissä ja Etelä-Lapissa 120 - 250 ja Keski- ja Pohjois-Lapissa 60 - 140 millimetrin välillä. Eniten sadetta, yli 320 millimetriä, kertyi lounaisrannikolle Kemiön Lövböleen.

Lumipeite etelä- ja keskiosassa keskimääräistä ohuempi

Maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänin länsiosassa lumipeite on koko talven ajan pysynyt keskimääräistä ohuempana. Helmikuun lopussa lumipeite on ohut tai maa on kokonaan lumeton maan etelä- ja lounaisosassa. Päiviä, jolloin maassa on ollut lunta vähintään yksi senttimetri, oli maan etelä- ja lounaisosassa 20 - 30 ja maan keskiosassa 50 - 60. Tyypillisesti joulu - helmikuun aikana lumipeitepäiviä on joulu - helmikuun aikana maan eteläosassakin yli 70. Lapissa ja Oulun läänin itäosassa sekä Pohjois-Karjalan pohjoisosassa lumipeite on helmikuun päättyessä tavanomainen, paikoin jopa normaalia runsaampi.

Aurinko paistoi talven aikana keskimääräistä vähemmän etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Yhdistettynä lumipeitteen niukkuuteen auringonpaisteen vähyys sai talven tuntumaan erityisen pimeältä. Auringonpaistetuntien määrä jäi maan etelä- ja keskiosassa joulu - helmikuun aikana paikoin alle puoleen tavanomaisesta.

Helmikuu 4 - 6 astetta tavanomaista lämpimämpi

Helmikuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa +1…-4, etelä- ja lounaisrannikolla +1…+2, ja maan pohjoisosassa -3…-9 astetta. Helmikuu oli siten koko maassa 4 - 6 astetta tavanomaista lämpimämpi. Tätä lauhempia helmikuita on koettu mm. vuosina 1989 ja 1990. Esimerkiksi Turussa, Helsingissä ja Oulussa kulunut helmikuu oli kolmanneksi lämpimin.
Talven tähän asti kylmin lämpötila, -33,7 astetta, mitattiin 24.2. Kittilän Pokassa. Toisaalta maan etelä- ja lounaisosassa mitattiin lähes samaan aikaan ajankohtaan nähden harvinaisen korkeita lämpötiloja. Talven korkein lukema, +9,2 astetta mitattiin myös 24. helmikuuta Ahvenanmaalla Jomalassa.

Helmikuun sademäärä oli lähes koko maassa keskimääräistä suurempi. Määrä vaihteli maan etelä- ja keskiosassa 30 - 70 ja maan pohjoisosassa 15 - 40 millimetrin välillä. Helmikuussa eniten, 90 millimetriä, satoi Uudellamaalla Nummi-Pusulassa.

Lisätietoja:
Säätilastot: Ilmastopalvelu, puh. 050 919 5452

Helmikuun säätilastot: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_52.html
Talven tilastoja: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_174.html

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa