Ilmatieteen laitos tuottanut tutkimusta ja palveluita jo 170 vuotta

Maaliskuun 28. päivänä tulee kuluneeksi 170 vuotta Ilmatieteen laitoksen perustamisesta. Tämän päivän Ilmatieteen laitoksen palvelut pohjautuvat ilmakehästä saatavaan laadukkaaseen havainto- ja tutkimustietoon.

Ilmatieteen laitos on monitieteinen palvelu- ja tutkimuslaitos. Se tuottaa yleisen turvallisuuden kannalta tärkeät sääpalvelut, ylläpitää valmiutta normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle ja räätälöi erityissääpalveluja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palveluiden ja menetelmäkehityksen pohjana toimii ilmakehätutkimus. Tutkittua tietoa mm. ilmastonmuutoksesta ja ilmakehän vaikutuksista ihmiseen ja ympäristöön Ilmatieteen laitos tarjoaa niin päättäjille, viranomaisille kuin suurelle yleisöllekin.

Ilmatieteen laitoksessa työskentelee nykyään noin 580 työntekijää. Helsingin lisäksi Ilmatieteen laitoksella on toimipisteet Sodankylässä, Rovaniemellä, Tampereella ja Kuopiossa.

Säähavaintoja vuodesta 1844

Helsingin yliopiston magneettis-meteorologinen observatorio perustettiin Venäjän Keisarin Nikolai I:n allekirjoittamalla julistuksella vuonna 1838. Magneettisten ja meteorologisten havaintojen teko kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä aloitettiin fysiikan professori Johan Jakob Nervanderin johdolla 1.7.1844. Havaintoja Helsingin Kaisaniemen puistoon sijoitetussa observatoriorakennuksessa tehtiin vuorokaudessa kaikkiaan noin 1000. Tänään Ilmatieteen laitoksella on noin 500 säähavaintoasemaa eri puolilla Suomea.

Ensimmäiset sääennusteet lehtiin 1880-luvulla

Helsingin magneettis-meteorologinen observatorio organisoitiin uudelleen vuonna 1881, jolloin se päätyi Suomen Tiedeseuran hallintaan. Laitoksen uudeksi nimeksi tuli Meteorologillinen Päälaitos. Nimenmuutos kertoi toimintojen painopisteen siirtymisestä meteorologian suuntaan. Nämä havainnot laajennettiinkin kattamaan koko silloisen Suomen alueen. Sääpalvelut käynnistyivät 1880-luvulla, jolloin alettiin välittää päivittäisiä säätietoja sanomalehtiin.

Sään ennustaminen koki suuren muutoksen tietokoneiden kyettyä laskemaan ennusteita. Ilmatieteen laitoksessa tietokonepohjaiset ennusteet otettiin rutiininomaiseen käyttöön vuonna 1969. Tämän päivän meteorologia perustuu pitkälti uusimpaan teknologiaan. Uusimpia havaintolaitteita ovat sääsatelliitit ja säätutkat. Sääennusteet lasketaan supertietokoneilla, ja ne välitetään asiakkaille yhä useammin sähköisiä kanavia pitkin.

Tiedeseuran Päälaitoksesta tuli lopulta itsenäinen valtion laitos, Ilmatieteellinen Keskuslaitos, vuonna 1919. Laitoksen henkilöstömäärä oli tuolloin 20. Samanaikaisesti Tiedeseurasta irrotettiin Merentutkimuslaitos omaksi yksikökseen. Nykyisen nimensä Ilmatieteen laitos sai vuonna 1968, jolloin laki Ilmatieteen laitoksesta tuli voimaan.

Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen historia: Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna, puh. (09) 1929 4649

Ilmatieteen laitoksen viestintä, puh. (09) 1929 2231, 040 503 5009

http://www.fmi.fi/organisaatio/historia.html

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa