Kesän ukkoskausi toistaiseksi vaisu

Heinäkuu on tyypillisesti kesäkuukausista otollisinta aikaa voimakkaille ukkosille. Toistaiseksi salamoita on paikannettu kesän aikana keskimääräistä vähemmän.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän ukkoskausi alkoi tilastojen valossa odotetusti. Toukokuussa päästiin lähelle keskimääräistä salamamäärää, sillä toukokuussa Suomen alueella paikannettiin noin 7000 maasalamaa. Merkittävimmät päivät olivat kuun loppupuolella, jolloin useampana päivänä päästiin yli 1000 salaman. Kesäkuu alkoi vaisusti, mutta kuun puolivälissä (13.6.) kaakosta saapuneeseen säärintamaan liittyi paikoitellen rajua ukkosta etenkin maan kaakkoisosissa. Kesäkuun 13. päivä Suomessa paikannettiin 3500 salamaa, joka on toistaiseksi kesän ennätys. Kesäkuun 28. päivä Pohjois-Pohjanmaalta maan itäosia pitkin edennyt voimakas ukkosalue toi mukanaan salamoiden lisäksi myös mm. suuria rakeita ja voimakkaita puuskatuulia, joista aiheutui huomattavia vahinkoja. Kesäkuu jäi kuitenkin salamoinniltaan noin kolmasosaan keskimääräisestä. Keskimäärin kesäkuussa havaitaan noin 35 000 salamaa. Heinäkuu on tyypillisesti kesäkuukausista otollisin voimakkaille ukkosille, johtuen niille suotuisista säätyypeistä. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan heinäkuun alkupuolella ei ole koettu suurempia rajuilmoja. Tilastoissa ollaan kaukana keskimääräisestä, sillä jakson 1960 - 2008 keskiarvo on heinäkuun osalta liki 60 000 salamaa, mutta tähän mennessä salamoita on paikannettu vasta noin 1500. Tulee kuitenkin muistaa, että yleensä huomattava osa koko kesän salamoista saadaan muutaman päivän aikana, jolloin salamoita voidaan paikantaa jopa yli 20 000 vuorokaudessa. Tilastot tasoittuvat huomattavasti tällaisen rajuilman osuessa Suomeen. Myös sattumalla on silloin tällöin suuri vaikutus, sillä joskus esimerkiksi Baltiasta kohti pohjoista etenevät voimakkaat ukkosalueet ohittavat vain nipin napin Suomen, jolloin runsas salamointi jää rajojemme ulkopuolelle. Ilmatieteen laitos kerää havaintoja salaman iskemistä puista Ilmatieteen laitos kerää kuluvan kesän aikana havaintoja salaman iskemistä puista tieteellistä tutkimusta varten. Jos puun tarkka sijainti sekä iskun ajankohta on tiedossa, voidaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannustietoja verrata puun saamien vaurioiden laatuun. Mahdollisimman tarkat havainnot valokuvien kera puusta ja sen ympäristöstä ovat erityisen tärkeitä. Suomi tarjoaa runsasmetsäisenä maana tutkimukselle hyvät edellytykset. Havainnot voit lähettää havaintolomakkeen kautta: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/salama.html Lisätietoja: Tutkija Antti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166, antti.makela@fmi.fi Ilmastopalvelu, puh. 050 919 5452 Lue lisää: Heinäkuun säätilastot: http://www.fmi.fi/saa/tilastot_61.html

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.