Kevät edennyt hitaasti kylmien öiden takia

Maanantaina 23. maaliskuuta satoi maan lounaisosassa harvinaisen paljon lunta yhden vuorokauden aikana. Kevät on edennyt hitaasti tavanomaista kylmempien öiden vuoksi. Merijäillä liikuttaessa tulee olla varovainen, sillä jäät haurastuvat nopeasti.

Ilmatieteen laitoksen havaintoasemista eniten lunta 23.3. satoi Utössä Länsi-Turunmaalla, jossa uutta lunta kertyi vuorokaudessa 38 cm. Se on suurin vuorokautinen lumenkertymä, mikä Suomessa on saatu tällä talvikaudella. Muuallakin maan lounaisosassa vuorokautinen lumikertymä oli paikoin yli 20 cm. Ilmatieteen laitoksen säätutkahavaintojen mukaan maa-alueilla runsain lumentulo osui vyöhykkeelle, joka ulottui Turun seudulta Salon pohjoispuolitse Lahden seudulle. Edellinen vuorokauden aikana tapahtunut vuorokausiennätys tehtiin 23.11.2008, jolloin Helsingin Kaisaniemessä satoi lunta vuorokaudessa 30 senttimetriä.

Muuten lunta on tällä hetkellä suurimmassa osassa maata 10–20 cm tavanomaista vähemmän. Keskiviikkoaamuna 25. maaliskuuta korkeimmat kinokset olivat Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa lunta oli 107 cm. Etelässä eniten lunta on tällä hetkellä Utössä, missä lunta on 39 cm. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä edellisen kerran siellä on ollut yhtä paljon lunta maaliskuussa 1982.

Viime päivinä on ollut selvästi tavanomaista kylmempää. Lämpötila on laskenut öisin yleisesti etelässä -10 ja -20 asteen, pohjoisessa 20 ja 30 pakkasasteen välille. Maaliskuun tähän mennessä alin lämpötila on -32,1 astetta, joka mitattiin Sallan Naruskassa maaliskuun 2. päivänä. Viime päivien kylmästä säästä huolimatta maaliskuun keskilämpötila on tähän mennessä koko maassa hieman tavanomaista korkeampi. Poikkeama on Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla 1-2 astetta, muualla maassa alle asteen.
Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa eli vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan yläpuolelle maan eteläisimmässä osassa maaliskuun lopussa ja pohjoisimmassa Lapissa toukokuun alussa.

Merijää haurastuu nopeasti
Lounais-Suomen saariston jäillä kevät tulee kuitenkin jo ottaa huomioon. Jäät haurastuvat ja jäällä oleva paksu lumikerros painaa ohutta jääkantta alaspäin. Meriveden noustessa jäälle lumi vettyy ja tummuu. Valkoinen, luminen pinta heijastaa auringon säteilystä 95 prosenttia, kun taas tummunut jään pinta heijastaa enää noin 17 prosenttia. Vettynyt tummahko lumi siis kerää vaaleaa lumipeitettä paremmin auringon säteilyä ja nopeuttaa jäiden sulamista.
Meressä, toisin kuin järvissä, jää lämpiää myös altapäin. Virtaukset tuovat avomereltä lämpimämpää vettä, joka sulattaa jäätä altapäin. Lämpimämpi vesi irrottaa jääkiteitä toisistaan, jolloin kidepuikot ovat enää löyhästi kiinni toisissaan. Jään sanotaan olevan tällöin puikkoutunutta. – Tulee muistaa, että syystalvesta poiketen, jään paksuus ei enää kerro mitään jään turvallisuudesta. Keväällä ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Lounaissaariston jäät ovat jo selvästi haurastuneet ja laivaväylät sekä virtapaikat ovat monin paikoin avoimia. Jäät jatkavat sulamistaan ja Saaristomeren voidaan odottaa olevan avoinna Pääsiäiseen mennessä, toteaa Ilmatieteen laitoksen jääpalvelusta tutkija Jouni Vainio.

_Lisätietoja:_
Säätilastot: Ilmastopalvelu, puh. 050 919 5452
Maaliskuun säätilastot: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_57.html
Talven lumitilanteen seuranta: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_165.html
Järvien jäänpaksuus (SYKE):
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm

Jääpalvelu
Jouni Vainio, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fimr.fi
Jääpalvelu, puh. (09) 685 7659

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet löytyvät osoitteesta: www.fmi.fi
Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. (09) 1929 2231

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa