Lumipeitettä ja jäätä havainnoidaan satelliittien avulla

Satelliittitiedot muun muassa lumipeitteen ja jään laajuudesta ja määrästä maapallolla tarkentavat tulevaisuudessa ilmastomallien tuottamia ilmastoskenaarioita. Uusia satelliitteja hyödyntäviä kau-kokartoitus-hankkeita suunnitellaan jatkuvasti.

Neljännessä hallitustenvälisessä ilmastonmuutospaneelissa (IPCC) todettiin lumipeitteen vähentyneen maailmanlaajuisesti. Lumen ja jään väheneminen on yksi ilmastonmuutoksen etenemisestä kertova mittari. Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn rahoittamassa GlobSnow-hankkeessa kerätään maailmanlaajuinen historiallinen aikasarja satelliittiaineistosta, joka määrittää lumipeitteen laajuutta ja määrää. Hankkeessa hyödynnetään niin Euroopan avaruusjärjestö ESAn, Europpalaisen satelliittijärjestön EUMETSATin kuin amerikkalaistenkin satelliittien välittämää aineistoa. Ilmatieteen laitos on mukana myös CoReH20 -satelliitin valmistelua johtavassa ryhmässä. CoReH20 -satelliitin on tarkoitus mitata lumipeitettä kahden satelliitin mukana kulkevan tutkan avulla maailmanlaajuisesti. Tällä hetkellä CoReH20 -satelliitti on mukana esisuunnitteluvaiheessa kahden muun hankkeen kanssa. Euroopan avaruusjärjestö tavoitteena on rakentaa ja laukaista yksi suunnitteilla olevista satelliiteista. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen on mukana CoReH20-satelliitin valmistelua johtavassa ryhmässä. Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on tällä hetkellä Suomen suurin satelliittiaineistojen käyttäjä, käyttäen noin 300 RADARSAT- ja Envisat -kuvaa talvessa. Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu kattaa koko Itämeren, tanskan salmet ja Ruotsin suuret järvet. Ilmatieteen laitos osallistuu EU:n My Ocean Marine Core -projektiin. Sen yhteydessä Ilmatieteen laitos on vastuussa mm. Itämeren jäätietojen toimittamisesta yhteiseen arkistoon. Noin 750 satelliittikuvaa talvessa sisältämä järjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Ilmastonmuutoksen etenemisen tarkkailu on keskeisessä roolissa myös uudessa Ilmatieteen laitoksen satelliittihankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä Hollannin ja Euroopan avaruusjärjestön uuteen TROPOMI-mittalaitteeseen. TROPOMIn mittauskohteina ovat erityisesti alailmakehän ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen vaikuttavat otsoni, typpidioksidi, hiilimonoksidi, metaani, aerosolit ja UV-säteily. Laite on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2014 Kaukokartoitusalan ammattilaiset koolla Helsingissä Noin 200 kaukokartoitusalan ammattilaista kokoontuu 22. - 23. lokakuuta Kaukokartoituspäiville Ilmatieteen laitokselle Helsingin Kumpulaan. Tänä vuonna tarkoitus on esitellä eri Pohjoismaiden kaukokartoitusohjelmia ja pohtia miten voivat yhdessä vaikuttaa mm. Euroopan Unionin ja Euroo-pan avaruusjärjestön toimintaan. Tilaisuuteen tulee puhujia Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Virosta. – Kyseessä on ammattilaisten kansallinen tapaaminen, jossa tuodaan esille alan uusimpia kuulumisia ja vaihdetaan ideoita ja ajatuksia. Kaukokartoituskerho on rekisteröimätön yhdistys, joka on perustettu 1993 edesauttamaan kaukokartoitusalalla Suomessa toimivien organisaatioiden ja henkilöjäsenten välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa, tutkimusprofessori Jarkko Koskinen kertoo. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen kaukokartoitustoiminta: tutkimusprofessori Jarkko Koskinen, puh. 050 337 2902, jarkko.koskinen@fmi.fi GlobSnow: tutkija, TkT Kari Luojus, puh. (09) 1929 4683, kari.luojus@fmi.fi CoreH20-satelliitti: tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi Jääpalvelu: ryhmäpäällikkö Ari Seinä, puh. (09) 1929 6440, ari.seina@fmi.fi TROPOMI: ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen, puh. (09) 1929 4665, johanna.tamminen@fmi.fi

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa