Maailman ilmatieteen päivää vietetään 23.3.:Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä

Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta on tärkeää, sillä ilmanlaadun heikentymisellä on huomattavia vaikutuksia erityisesti väestön terveyden ja ilmastonmuutoksen kannalta. Suomessa ilmanlaadun lyhytaikaispitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät kuitenkaan vuonna 2008 ylittyneet millään mittausasemalla. Tämän vuoden Maailman ilmatieteen päivän teemaksi on nostettu sää, ilmasto ja ilma, jota hengitämme.

Suomen ilmanlaatua heikentävät keväisin katupöly, siitepölyt ja metsäpalojen savut
Ilmatieteen laitos ylläpitää valtakunnallista ilmanlaatuportaalia, johon kerätään koko Suomen ilmanlaadun mittaustulokset ja jonka kautta asiantuntijoilla ja yleisöllä on pääsy saatavilla olevaan Suomen ilmanlaatutietoon. Vuonna 2008 ilmanlaadun lyhytaikaispitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät ylittyneet millään mittausasemalla Suomessa. Lähimmäksi raja-arvoa kohosivat jälleen hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet, jotka olivat korkeita etenkin kevätpölyn aikaan huhtikuussa. Vuoden 2008 pahimmat pölypäivät olivat 1. - 4. huhtikuuta.

Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta on tärkeää, sillä ilmanlaadun heikentymisellä on huomattavia vaikutuksia sekä ihmisten terveyteen ja ympäristön hyvinvointiin että ilmastoon. Maailman ilmatieteen järjestö WMO onkin siksi tänä vuonna halunnut nostaa esiin nämä asiat. Viime vuosikymmeninä väestönkasvu, lisääntynyt energian kulutus ja teollisuustuotannon kasvu ovat lisänneet ilman saastumista useissa kehittyvien maiden suurkaupungeissa, mikä vaikuttaa ihmisten terveyteen, talouteen ja ympäristöön. Monilla ilmansaasteiden päästöillä on vaikutuksia myös ilmastossa tapahtuneisiin muutoksiin. Esimerkiksi hiukkasten ja otsonin pi-toisuuksilla on vaikutuksia sekä ihmisten terveyteen että globaaliin ilmastonmuutokseen.

Yhteistyötä tarvitaan ilmanlaadun seurannassa
Maailman ilmatieteen järjestö WMO on YK:n alainen erityisjärjestö. Maailman ilmatieteen päivän tiedonannossa WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud toteaa, että ilmansaasteet vaikuttavat yhä useamman ihmisen elämään etenkin suurkaupungeissa. Monissa maissa ilmanlaadun seuranta on edelleen puutteellista, mutta kansalliset ilmatieteen laitokset voivat parantaa tilannetta yhteistoiminnalla. Tällä hetkellä Suomen ilmatieteen laitos kehittää Kroatian ilmanlaadun seuranta- ja hallintajärjestelmiä yhteistyössä Kroatian ilmatieteen laitoksen kanssa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen viestintä, puh. (09) 1929 2231, 040 503 5009

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Michel Jarraudin tiedonanto Maailman ilmatieteen päivänä 23.3.2009 löytyy osoitteesta: http://www.wmo.int/wmd/

Ilmanlaatuportaali: www.ilmanlaatu.fi



Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa