Raekausi oli hieman edellistä kesää vaisumpi

Ilmatieteen laitoksen mukaan menneenä kesänä raesateet painottuivat maan pohjois- ja itäosaan. Maan etelä- ja länsiosassa raekuurot olivat harvemmassa. Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 23.5.–1.8. välisenä aikana kymmenenä eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin puolet enemmän. Kesän aikana saadut yli 150 raehavaintoa vahvistavat sen, että rakeita sataa kesällä aikaisempia arvioita enemmän.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime vuoden tapaan runsaasti, kaikkiaan 40 kappaletta, mutta silti kesän raekausi oli vähän viime kesää hiljaisempi. Toukokuun ja lokakuun alun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 154 kappaletta, kun kesällä 2008 tapauksia kertyi yli 180. Suurimmat havaitut rakeet olivat kuitenkin kahdeksan senttimetrin kokoisia ja ne mitattiin Leppävirralla 28. kesäkuuta supersolu-ukkosen yhteydessä. – Myös menneen kesän tapausmäärät vahvistavat sen tosiasian, että rakeita sataa aikaisempaa arviota useammin Suomessa, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut. Supersolu-ukkosen yhteydessä satoi kesän suurimmat rakeet Toukokuun alussa tuli lähinnä yksittäisiä lumiraekuuroja. Raekausi käynnistyi maan eteläosassa melko tavanomaiseen ajankohtaan, kun toukokuun 11. päivänä syntyi etelärannikolle sekä Pirkanmaalle rivakoita kuurosateita. Näiden kuurosateiden yhteydessä satoi yleisesti pieniä jäärakeita. Käytännössä raekausi käynnistyi kunnolla toukokuun 23. päivänä, jolloin havaittiin ensimmäiset suuret rakeet Tankavaarassa. Päivää myöhemmin (24.5.) Pudasjärvellä sekä Rovaniemen itäpuolella satoi lähes kolmen senttimetrin kokoisia rakeita ja ukkoskuurot olivat vuodenaikaan nähden pohjoisessa melko voimakkaita. Rakeita havaittiin toukokuussa kuutena eri päivänä. Kesäkuun alkupuoli oli varsin viileä ja maan eteläosaa myöten saatiin lumiraekuuroja, maan keski- ja pohjoisosassa myös lumi- tai räntäkuuroja. Lumiraekuurojen esiintyminen näin myöhään on harvinaista varsinkin etelässä. Kuukauden puolivälin tienoilla tuli yksittäisiä raekuuroja Etelä-Lapissa ja maan keskivaiheilla. Kesän voimakkain raepäivä oli 28.6., jolloin Oulun läänistä Savon ja Pohjois-Karjalan yli liikkui useita voimakkaita ukkoskuuroja, joiden yhteydessä havaittiin jopa kahdeksan senttimetrin kokoisia jättirakeita Leppävirralla. Myös syöksyvirtaukset aiheuttivat vahinkoa kaataen runsaasti puita Savossa. Kyseinen ukkossolu osoittautui tutkakuvien tarkastelun jälkeen supersoluksi. Kaikkiaan tuolta päivältä saatiin 18 eri havaintoa vähintään kahden senttimetrin suuruisista rakeista. Rakeita satoi kesäkuussa seitsemänä eri päivänä. Keskikesällä havaittujen rakeiden koko melko pieni Heinäkuu alkoi lämpimänä ja kuukauden 1. päivänä Pohjanmaalla tuli jokunen rivakka raekuuro. Lämmin vaihe muuttui 4. heinäkuuta nopeasti koleudeksi ja samalla raekuurot kaikkosivat. Kuukauden 10. päivänä Etelä-Lapissa esiintyi melko voimakkaita ukkoskuuroja ja rakeetkin olivat paikoin yli kahden senttimetrin kokoisia. Seuraavana päivänä raekuuroja esiintyi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Heinäkuun aktiivisin raepäivä osui 16. päivään, jolloin Keski-Suomen ja Pirkanmaan tienoilla esiintyi paikoin kahden senttimetrin kokoisia rakeita. Kuukauden loppupuolella raekuurot jäivät yksittäisiksi. Heinäkuussa rakeita satoi seitsemänä päivänä. Elokuussa raehavaintoja tehtiin eniten (12 eri päivänä), mutta raekoko oli kaikissa tavanomainen eli yhden sentin luokkaa. Valtaosa raekuuroista esiintyi kuukauden alku ja keskivaiheilla maan länsiosasta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. Raekausi päättyi myöhään Syyskuun alku oli lämmin, mutta raekuuroja ei juurikaan havaittu. Vasta loppukuusta sään nopeasti viilentyessä satoi lumi- ja jäärakeita yleisemmin, erityisesti Perämeren rannikon tuntumassa. Vielä lokakuun 1.- 4. päivänä satoi pieniä jäärakeita paikoin aivan etelässä. Raekausi päättyi näin ollen vasta lokakuun puolella. Syyskuussa ja lokakuussa raepäiviä oli kumpanakin neljä, mutta suuria rakeita ei enää havaittu. Lisätietoja: Meteorologi Jari Tuovinen, puh. 050 307 0073, jari.tuovinen@fmi.fi Raehavainnot: http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_24.html

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa