Välähdyksiä Suomen säähistoriasta

Markus Hotakaisen kirjoittama uusi Suomen säähistoria-kirja käy läpi itsenäisyytemme ajan vuosi vuodelta. Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa toteutettuun kirjaan on koottu poikkeuksellisia sääilmiöitä ja –olosuhteita sekä ilmatieteen kehitystä ja keskeisiä merkkipaaluja.

Helleaallon, lumimyräkän, pakkastalven tai ukkosmyrskyn sanotaan usein olleen pahin miesmuistiin. Sääraportit ja –tilastot kuitenkin osoittavat, että tuo ”miesmuisti” yltää usein vain muutaman vuoden päähän. Markus Hotakaisen kirjoittama Suomen säähistoria (Helsinki-kirjat) käy läpi itsenäisyytemme ajan vuosi vuodelta. Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa toteutettuun kirjaan on koottu poikkeuksellisia sääilmiöitä ja –olosuhteita sekä ilmatieteen kehitystä ja keskeisiä merkkipaaluja. Muistatko yleisurheilun MM-kisoja kiusanneen kaatosateen elokuussa 2005? Tai vapun 1957, kun Helsingissä pystyi hiihtämään? Entä hellejuhannuksen 1935, jolloin Viipurissa oli 33 astetta lämmintä? Ensimmäistä kertaa yksiin kansiin koottu Suomen säähistoria kertoo ilmastoon ja säähän liittyvistä ilmiöistä koko itsenäisyytemme ajalta. Vuosi vuodelta etenevä kirja tarjoaa kiinnostavaa tietoa yksittäisistä tapahtumista, mutta myös ilmiöiden taustaa ja tilastoja. Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa toteutettu Suomen säähistoria perustuu säähavainnoista koottuihin Kuukausi- ja Ilmastokatsauksiin sekä muihin laitoksen arkistolähteisiin. ”Muistikuvat hämärtyvät ja muisti valikoi helposti hyvät - tai huonot – säät”, Markus Hotakainen toteaa. ”Ilmatieteen laitoksen arkistoon kootut tilastotiedot ovat paitsi ilmatieteellisen tutkimuksen pohja ja perusta, ne myös kertovat täsmälleen millainen säätila kulloinkin on vallinnut.” Suomen säähistoriassa on mukana myös yhteiskunnallisia tapahtumia, joihin tavalla tai toisella on liittynyt niiden aikana vallinnut säätila. Millaisessa pakkasessa Talvisodassa oikeasti taisteltiin? Oliko vuoden 1958 yöpakkas-kriisin aikaan normaalia kylmempää? Paistoiko ETYK-Helsingissä aurinko? Kirjan päättää tuore tapahtumasarja, jonka lopullisia vaikutuksia emme vielä tiedä: Islannin tulivuorenpurkaukset. ”Eyjafjöllin purkaus on lähes hiipunut, mutta Katla saattaa olla heräilemässä”, Hotakainen toteaa. Markus Hotakainen (s.1963) on tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän on kirjoittanut kymmenen lähinnä tähtitiedettä ja avaruustutkimusta käsittelevää tietokirjaa. Yksi menestyksistä on Tildan tähdet - Lasten oma avaruuskirja, josta vastikään otettiin uusi painos. Hotakainen kirjoitti sen Tilda-tyttärelleen nelivuotissyntymäpäivälahjaksi. Tietopöllö-palkinnon Markus Hotakainen sai vuonna 2009 sekä Valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan vuonna 2006. Hotakaisen Mars-kirja on julkaistu myös USA:ssa. Lisäksi hän on suomentanut yli kolmekymmentä kirjaa. Lisätietoja: Helsinki-kirjat Oy: Kustantaja Jan Erola, p. 040 506 4612, jan.erola@helsinkikirjat.fi Ilmatieteen laitos: viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, p. (09) 1929 2230, 040 503 5009, eevu.heikura@fmi.fi ARVOSTELUKAPPALEPYYNNÖT: Eetu Alvik, p. 050 521 3152, eetu.alvik@helsinkikirjat.fi Suomen säähistoria -kirjan kansikuva: www.helsinkikirjat.fi/suomen-saahistoria Helsinki-kirjat: www.helsinkikirjat.fi Kuvia Markus Hotakaisesta: www.helsinkikirjat.fi/markus-hotakainen-kuvia

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa