WMO: Kulunut vuosikymmen on mittaushistorian lämpimin

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n keräämien alustavien tietojen mukaan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2000–2009) on ollut 1990-lukua lämpimämpi ja näin ollen mittaushistorian lämpimin. Pian päättyvä vuosi 2009 arvioidaan sijoittuvan kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon kautta mittaushistorian.

Maailman ilmatieteen järjestön keräämien tämänhetkisten tietojen mukaan globaalin lämpötilan nousu on jatkunut nyt kolmatta vuosikymmentä peräkkäin, sillä 1990-luku oli puolestaan 1980-lukua lämpimämpi. Tammi–lokakuun globaalin keskilämpötilan vuonna 2009 arvioidaan olevan 0,44°C ± 0,11°C astetta yli vuosien 1961–1990 vuosikeskiarvon, joka oli 14 astetta. Vuosi 2009 sijoittunee noin viidenneksi lämpimimmäksi vuodeksi vuodesta 1850 alkavassa mittaussarjassa. Päättyvä vuosi on ollut tavanomaista lämpimämpi useimmissa maanosissa. Ainoastaan Pohjois-Amerikassa oli keskimääräistä viileämpää. Tämänhetkisten lukujen valossa laajoilla alueilla Etelä-Aasiassa ja keskisessä Afrikassa koettiin mittaushistorian lämpimin vuosi. Sään ääri-ilmiöitä, kuten tuhoisia tulvia, äärimmäistä kuivuutta, lumimyrskyjä, helleaaltoja sekä kylmyysaaltoja rekisteröitiin WMO:n mukaan monissa maailmakolkissa. Merkittäviä vaikutuksia oli esimerkiksi Kiinassa, jossa kärsittiin pahimmasta kuivuudesta viiteen vuosikymmeneen. Kuivuus aiheutti ongelmia ruokatuotannossa ja vesivarannoissa myös mm. itäisessä Afrikassa sekä Keski-Argentiinassa. Trooppiset hirmumyrskyt aiheuttivat syys-lokakuussa tuhoa Kaakkois-Aasiassa. Filippiineillä tulvat aiheuttivat yli 900 kuolonuhria. Arktinen merijää dramaattisesti vähentynyt WMO raportoi myös arktisen kesäaikaisen merijään dramaattisesti vähentyneen viimeisten 30 vuoden aikana. Arktisen merijään kesäaikainen peittävyys vuonna 2009 oli 5,1 miljoonaa km². Tämä oli kolmanneksi pienin satelliitien avulla tehtyjen mittausten alkamisen aikana vuodesta 1979. Pienimmillään jääpeite oli vuonna 2007 (4,3 miljoonaa km²) ja toiseksi pienimmillään vuonna 2008 (4,67 miljoonaa km²). Aikasarjat todennetaan kolmella eri mittausaineistokokoelmalla Maailman ilmatieteen järjestön ilmastotilastot perustuvat mittauksiin, jotka on koottu maalla sekä laivoissa ja poijuilla sijaitsevilta sää- ja ilmastoasemilta sekä satelliiteista. Mittauksia tekevät jatkuvasti WMO:n 189 jäsenmaan kansalliset meteorologiset ja hydrologiset laitokset, mukaan lukien Suomen Ilmatieteen laitos, sekä monet tutkimuslaitokset. Maailman ilmatieteen järjestön maailmalaajuinen lämpötila-analyysi perustuu kolmeen mittausaineiston kokoelmaan: Iso-Britannian ilmatieteenlaitokseen UK Met Officeen kuuluvien Hadley-keskuksen ja Itä-Anglian yliopiston ilmastotutkimusyksikön (CRU) dataan, USA:n kansallisen valtameri- ja ilmakehähallinnon NOAAn dataan sekä Yhdysvaltain avaruusjärjestö NASAn Goddard Institute of Space Studies -yksikön (GISS) dataan. Lopulliset päivitetyt luvut vuodesta 2009 ja päättyvästä vuosikymmenestä WMO julkaisee maaliskuussa. Ilmatieteen laitos julkistaa Suomea koskevat tilastot vuoden 2010 alussa. Lisätietoja: WMO:n uutinen aiheesta: http://www.wmo.int/pages/mediacentre/press_releases/index_en.html Suomen ilmastotilastot: Ilmastokeskus, puh. 050 919 5454 Ilmastonmuutos: Tutkija Heikki Tuomenvirta, puh. (09) 1929 4122, heikki.tuomenvirta@fmi.fi Merijäät: Tutkija Ari Seinä, puh. (09) 1929 6440, ari.seina@fmi.fi

Yrityksestä

Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa