ABCA7-geenistä löydetyt toiminnalliset muutokset nostavat merkittävästi Alzheimerin taudin riskiä

Itä-Suomen yliopiston Alzheimerin taudin tutkimusryhmä on osallistunut kansainväliseen yhteistyöprojektiin, jonka tuloksena on tunnistettu useita Alzheimerin taudin riskiä lisääviä muutoksia ABCA7-geenissä. Tutkimukset Alzheimerin tautiin jo aikaisemmin liitetyltä 76 geenialueelta paljastivat ABCA7-geenissä useita toiminnallisia muutoksia, jotka yhdessä kaksinkertaistavat Alzheimerin taudin riskin. Kyseessä on merkittävä löydös, sillä viimeaikaisissa koko perimän kattavissa tutkimuksissa Alzheimerin tautipotilailla on löydetty lähinnä matalan riskin muutoksia, joiden riskivaikutus on ainoastaan 10–20 %. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyönä pystyttiin selvittämään ABCA7-geenimuutosten toiminnallisia vaikutusmekanismeja Alzheimerin taudin synnyssä ja kehityksessä solupohjaisia tutkimusmalleja hyödyntäen.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava monitekijäinen muistisairaus, jonka kansanterveydellinen sekä kansantaloudellinen merkitys kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Geenitaustan tunteminen on erittäin tärkeää etsittäessä keinoja Alzheimerin taudin ennaltaehkäisemiseksi, uusien hoitojen kehittämiseksi sekä taudin solutason vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi. Alzheimerin taudin geneettisten syntymekanismien selvittäminen on ollut suuren mielenkiinnon kohteena viime vuosina ja merkittävää edistystä on tapahtunut koko perimän kattavien riskigeenikartoitustutkimusten myötä.

Nyt Nature Genetics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisemmista, koko perimän kattaneista riskigeenikartoitustutkimuksista saatuja tuloksia Alzheimerin tautiin liittyvien geenimuutosten tunnistamiseksi 76 geenistä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti geenien toimintaa estäviin muutoksiin (loss-of-function). Islantilaisessa väestössä tehdyn alustavan geenikartoituksen perusteella havaittiin solujen lipidikuljetusta säätelevässä ABCA7- geenissä muutoksia, jotka estävät geenin toimintaa proteiinitasolla. Näiden muutosten esiintyvyys oli merkittävästi korkeampi Alzheimerin tautipotilailla kuin terveillä kontrollihenkilöillä. Saadut tulokset varmennettiin muissa riippumattomissa potilas-kontrolliaineistoissa, myös itäsuomalaisessa tutkimusaineistossa. Vaikka löydetyillä ABCA7 -geenimuutoksilla on huomattava vaikutus Alzheimerin taudin riskiin (~200 %), on niiden yleinen esiintyvyys kuitenkin tutkituissa väestöryhmissä erittäin matala (

Vastaavasti Neurobiology of Aging - tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin ABCA7- geenin toiminnallisia muutoksia, osoitettiin, että ABCA7-proteiinitasojen aleneminen aiheuttaa hermosoluille haitallisen b -amyloidipeptidin tasojen lisääntymisen solupohjaisessa tutkimusmallissa. b -amyloidipeptiditasojen nousu oli kytköksissä APP-proteiinin ja β-sekretaasiproteaasin lisääntyneeseen keskinäiseen sitoutumiseen. Alzheimerin tauti on hermostoa rappeuttava sairaus, johon keskeisesti liittyy b -amyloidipeptidin kertyminen aivokudokseen amyloidiplakkeina. b -amyloidipeptidi puolestaan vapautuu APP-proteiinista β- ja γ-sekretaasientsyymivälitteisen pilkkoutumisen tuloksena. Tämä tutkimus paljastaa solutason mahdollisen mekanismin, jolla havaittu ABCA7 -geenimuutos voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin Alzheimerin taudissa. Kyseinen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmien kesken.      

Nyt saadut geneettiset sekä mekanistiset tulokset ABCA7 -geeninvaikutuksista Alzheimerin taudissa edesauttavat toiminnallisten jatkotutkimusten suunnittelua ja kohdentamista. Tämä puolestaan mahdollistaa uusien lääkeainekohteiden tunnistamisen sekä tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden ja yksilöllistetyn lääketieteen sovellusten kehittämisen.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston rahoittamaa UEF-Brain-kärkihanketta.

Lisätietoja:

Professori Mikko Hiltunen, p. 040-3552014, mikko.hiltunen (at) uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö, Kuopio

Dosentti Henri Huttunen, p. 044-2750672, henri.huttunen (at) helsinki.fi, Helsingin yliopisto, Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsinki

Dosentti Annakaisa Haapasalo, p. 040-3552768, annakaisa.haapasalo (at) uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Kliininen yksikkö – Neurologia, Kuopio

Professori Hilkka Soininen, p. 040-5735749, hilkka.soininen (at) uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Kliininen yksikkö – Neurologia, Kuopio

.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa