Aivoinfarktin hoitosuositus päivittyy

Aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) akuuttihoito on ottanut viime vuosina valtavia edistysaskelia, joista keskustellaan 8.-10. kesäkuuta Kuopio Stroke Symposiumissa. Mekaanisten valtimonsisäisten tukoksenpoistomenetelmien vaikuttavuudesta aivoinfarktin hoidossa on nyt ensimmäistä kertaa korkeimman A-tason näyttö. Uusi hoitomuoto on mukana myös päivittyvässä aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksessa.

Tukkeutuneen tai tukkoon menossa olevan aivovaltimon laskimonsisäinen liuotushoito on akuutin aivoinfarktin tehokas hoito, joka tulee antaa 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Osa potilaista ei kuitenkaan ehdi hoitoon ajoissa tai ei hyödy hoidosta. Osalle taas ei voida antaa liuotushoitoa lisääntyneen verenvuotoriskin takia. Akuutti aivovaltimotukos voidaan tällöin hoitaa uusilla kehittyvillä tekniikoilla poistamalla tukos mekaanisesti valtimonsisäisin menetelmin. Hoitomuodon valinnassa auttavat uudet kuvausmenetelmät. Tietokonetomografiapohjaisen verisuonikuvauksen eli TT-angiografian ja aivojen verenkierrosta kertovan perfuusio-TT-kuvauksen avulla voidaan etsiä tukoskohta verisuonessa ja löytää verenpuutteesta kärsivä alue, joka voitaisiin vielä pelastaa. Tähän mullistavaan hoitoon on KYSissäkin päässyt jo yli 250 potilasta. Hoidon järjestämisestä ja oikeasta potilasvalinnasta luennoivat symposiumissa professorit Andrew Demchuk ja Tudor Jovin.

Salasyntyisen aivoinfarktin syyt selviävät?

Yleisimmät syyt aivoinfarktille ovat sydämestä tai suurista valtimoista liikkeelle lähtevät hyytymät eli emboliat, suurten valtimoiden kovettumatauti ja aivojen sisäisten pienten valtimoiden tauti. Vaikka potilaat tutkitaan sairaalassa perusteellisesti, osa aivoinfarkteista jää yhä vaille selitystä eli salasyntyisiksi. Suurin osa salasyntyisistä aivoinfarkteista vaikuttaa kuvantamisen perusteella embolisilta, jolloin käytetään termiä ”embolic stroke of undetermined source” (ESUS). ESUS-potilailla infarktin uusintariski näyttää olevan koholla, jos käytetään tavanomaista verihiutale-estäjähoitoa. Maailmalla tutkitaan parhaillaan, voiko näillä potilailla aivoinfarktin syynä olla puuskittainen sydämen eteisvärinä ja voitaisiinko uusiutumista estää eteisvärinän hoidossa käytettävillä verenohennuslääkkeillä, joita on viime vuosina tullut markkinoille useita vaihtoehtoja rotanmyrkkynäkin tunnetuksi tulleelle varfariinille. Noin 20 prosentilla ihmisistä sydämen eteisväliseinäaukko jää syntymähetkellä kokonaan tai osittain sulkeutumatta ja on mahdollista, että osalla ESUS-potilaista aivoinfarktin syy on sydämen eteisväliseinän aukon lävitse kulkeutuva laskimopuolen tukos, joka voitaisiin estää asettamalla aukkoon sulku. Näiden potilaiden tutkimuksista ja hoidoista kertovat professorit Heinrich Mattle ja George Ntaios.

Aivojen uudelleenmuovautuvuus hyödyksi – kantasoluhoidoista apua?

Symposiumissa käsitellään myös aivojen muovautuvuutta aivovaurion jälkeen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia käyttää tätä ilmiötä hyväksi. Kantasoluhoidoista toivotaan apua AVH-potilaiden hoitoon, sillä solut pystyvät mahdollisesti korjaamaan vaurioituneita kudoksia aktivoimalla aivojen omia korjausmekanismeja ja siten edistämään kuntoutumista. Kuntoutumista edistävien hoitojen ehdoton etu on, että hoito voidaan aloittaa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia vaurion tapahtumisen jälkeen, ja hoito voidaan yhdistää muuhun kuntoutukseen. Kokeellinen näyttö erilaisten soluvalmisteiden tehosta on vahva. Pienet alkuvaiheen potilaskokeet ovat osoittaneet soluterapian turvalliseksi. EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetussa RESSTORE-hankkeessa selvitetään rasvakudoksesta eristettyjen mesenkymaalisten solujen tehoa aivohalvauspotilailla. Kyseessä on eurooppalainen monikeskustutkimus, jossa päästään ensimmäistä kertaa selvittämään soluterapian turvallisuutta ja tehoa suuressa, yli 400 potilaan aineistossa. Itä-Suomen yliopisto ja KYS ovat mukana tässä ainutlaatuisessa tutkimuksessa, josta toivotaan apua suurimmalle osalle AVH-potilaista. Hankkeesta kertoo symposiumissa professori Olivier Detante.  

Uutta tietoa kuntoutuksen parissa työskenteleville

Symposiumin kolmantena päivänä, perjantaina 10. kesäkuuta teemana on kuntoutus ja järjestäjinä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron ja Invalidiliitto. Ohjelma tarjoaa kuntoutuksen parissa työskenteleville ammattilaisille mahdollisuuksia tietojen päivittämiseen uusimmista tutkimustuloksista ja hoitomenetelmistä. Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen päivityksen lisäksi kuntoutuspäivässä käsitellään muun muassa jäykkyyden hoitoa botuliinilla ja neuromodulaatiolla sekä kuntoutussuositusten toteutumista eri puolilla Suomea.

Aivohalvaus tappaa ja vammauttaa tuhansia vuosittain

Akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 15 000 suomalaista, 38 joka päivä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita ja kolmannes työikäisiä. Akuutti aivoverenkiertohäiriö on Suomessa neljänneksi yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy vuosittain noin 5 500 henkeä. Se on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Jopa kolmannes yli puoli vuotta sairastumisen jälkeen elossa selvinneistä jää päivittäisissä toiminnoissaan muista riippuvaiseksi. Suuri osa tarvitsee päivittäisiä tukitoimia ja kuntoutusta. 15 prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuu yli 700 henkilöä vuodessa. 80 prosentissa tapauksista syynä on aivoverisuonitukoksesta johtuva aivoinfarkti. Loput aiheutuvat spontaaneista aivoverenvuodoista ja lukinkalvonalaisista vuodoista.

Kaikki keinot, joilla voidaan ehkäistä aivoverenkiertohäiriö, estää tehokkaalla akuuttihoidolla sairastuneen potilaan vammautumista, edistää omatoimiseksi toipumista tehokkaalla kuntoutuksella ja ehkäistä uudelleen sairastumista ovat sekä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaita että potilaan ja omaisten kannalta ainoita eettisesti hyväksyttäviä vaihtoehtoja. Näistä keinoista on jo olemassa paljon hyvää näyttöön perustuvaa tietoa, mutta yhä parempia hoitoja tarvitaan ja kehitellään. Symposiumi tarjoaa monipuolisen näkymän sekä tarjolla että näköpiirissä oleviin hoitoihin.  

Järjestyksessään jo seitsemännen Kuopio Stroke Symposiumin järjestävät Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksikön neurologian oppiaine, KYSin Neurokeskus, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron ja Invalidiliitto. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan symposiumin esityksiä.

Lisätietoja:

Pekka Jäkälä

Kokouksen ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Neurokeskus, johtaja, vastaava ylilääkäri

Neurologia, vs. ylilääkäri, ma. professori

Kuopion yliopistollinen sairaala
P. 044 7179324, pekka.jakala (at) kuh.fi

Jukka Jolkkonen

Dosentti, kokoussihteeri

P. 040 355 2519, jukka.jolkkonen (at) uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa