Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualalle jo toinen Euroopan neuvoston huippuapuraha

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualalle 2,45 miljoonan euron apurahan huippututkijoille suunnatussa Advanced Grants -haussa. Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa työskentelevä Ylä-Herttuala on ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on saanut erittäin kilpaillun ERC Advanced Grants -apurahan jo kahdesti. Poikkeuksellisen korkeatasoiseen ja innovatiiviseen tutkimukseen tarkoitettu apuraha myönnettiin hankkeeseen, jossa kehitetään uudenlaista, elimistön omien geenien toiminnan aktivointiin perustuvaa geeniterapiaa sydän- ja verisuonitautien hoitoon.

Epigeenihoito aktivoi elimistön omat hoitogeenit

Rahoitusta saaneessa Clever Genes -hankkeessa kehitetään Ylä-Herttualan tutkimusryhmän aiempaan tutkimustyöhön perustuvaa geenihoitoa sydän- ja verisuonitauteihin, mutta täysin uudesta näkökulmasta. Aiemmissa uraauurtavissa tutkimuksissa vaikeaan valtimotautiin liittyvää kudosten hapenpuutetta on lievitetty lisäämällä verisuonten uudiskasvua geeninsiirron avulla. – Nyt kehitämme uuden sukupolven geenihoitoa, epigeeniterapiaa. Muokkaamalla geenien toimintaa sääteleviä epigeneettisiä mekanismeja voidaan lisätä potilaan omien, hoidon kannalta hyödyllisten geenien ilmentymistä. Näin elimistöön ei tarvitse viedä kokonaisia uusia geenejä, vaan ainoastaan geenien ilmentymiseen vaikuttavia nukleiinihappoelementtejä, Ylä-Herttuala kertoo.

Epigeeniterapia tuo geenihoitoon perustavanlaatuisen uuden näkökulman. Epigeneettisten mekanismien passivoimat geenit voidaan aktivoida uudelleen toimimaan muokkaamalla epigeneettistä koodia, ja hoidon vaikutus on pitkäkestoinen. Uusi hanke on myös osa kansallisen verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikön toimintaa, jossa Ylä-Herttualan tutkimusryhmällä on tärkeä rooli.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala on sydän- ja verisuonitautien ja aivosyövän geenihoidon sekä virusvälitteisen geeninsiirtoteknologian uranuurtaja ja alansa eturivin tutkijoita maailmalla. Hänen johdollaan tehtiin Pohjoismaiden ensimmäinen geeninsiirto ihmisen pahanlaatuiseen aivokasvaimeen vuonna 1995 ja maailman ensimmäinen adenovirusvälitteinen geeninsiirto ihmisen valtimoihin vuonna 1996. Geenihoidon on sittemmin useissa faasin I ja II tutkimuksissa osoitettu parantavan verenkiertoa hapenpuutteesta kärsivissä raajoissa ja sydänlihaksessa. Ylä-Herttuala valittiin hiljattain geeniterapian alan kansainvälisesti arvostetuimman tieteellisen lehden Molecular Therapyn päätoimittajaksi, mikä on merkittävä tunnustus hänen pitkäjänteiselle geeniterapian tutkimustyölleen.

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 3552 075, seppo.ylaherttuala@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa