Alkoholin kokonaiskulutuksella ei ole tilastollista yhteyttä rattijuopumusrikollisuuteen

Alkoholin kokonaiskulutuksella ei ole tilastollista yhteyttä rattijuopumusrikollisuuteen, osoittaa oikeustieteen tohtori Mika Sutelan ja filosofian tohtori Olli Lehtosen tuore tutkimus.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa siitä, kuinka taloudellinen kehitys ja alkoholin kokonaiskulutus ovat yhteydessä rattijuopumusrikosten tavalliseen ja törkeään tekomuotoon. Yhteiskunnan taloudellinen kehitys ei ole yhteydessä rattijuopumuksen törkeän tekomuodon tilastoituihin määriin. Sen sijaan talouden hiipuminen on yhteydessä lisääntyviin tavallisiin rattijuopumuksiin.

Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten vuosittainen lukumäärä on vaihdellut 2000-luvulla noin 18 000 ja 28 000 välillä. Rattijuopumusten määrän on perinteisesti katsottu olevan voimakkaasti yhteydessä alkoholinkulutukseen, jolloin erityisesti alkoholitottumuksiin vaikuttamista on pidetty tehokkaimpana keinona vaikuttaa rattijuopumusrikollisuuteen. Vaikka alkoholin kokonaiskulutuksen ja rattijuopumusrikosten aikasarjoilla ilmenee samanlaisia kehityssuuntia, alkoholin kokonaiskulutuksen muutokset eivät vuosina 1990–2015 ole olleet yhteydessä rattijuopumusrikosten lukumäärien muutoksiin.

Talouskasvu vähentää tavallisten rattijuopumusten määrää mutta ei törkeiden

Kautta historian havaittu yhteys rikollisuuden ja yhteiskunnan taloudellisen tilanteen välillä kertoo, että rikollisuus vähenee taloustilanteen ollessa hyvä – ja luonnollisesti myös päinvastoin.

Tämä yhteys näkyy myös rattijuopumusten kehityksessä: talouden kasvaessa tavallisten rattijuopumusten määrä liikenteessä laskee samanaikaisesti. Yhteiskunnan talouskasvu ei kuitenkaan ole yhteydessä törkeisiin rattijuopumuksiin, kuten eivät myöskään muutokset työllisyydessä.

Tutkijoiden mukaan törkeiden rattijuopumusten ennaltaehkäisyä ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa erityisesti tiettyihin talouden kehityksen vaiheisiin, vaan ennaltaehkäisyä tulisi ja kannattaa suorittaa riippumatta talouden kehityksestä.

Rattijuopumusrikollisuus muuttuu hitaasti ajassa, kannustaa pitkäjänteiseen ehkäisevään päihdetyöhön

Peräkkäisten vuosien rattijuopumusrikosten tasot muistuttavat toisiaan, eli ne muuttuvat hitaasti ajassa. Tavallisten rattijuopumusrikosten taso on vielä neljän vuoden kuluttua lähes samalla tasolla, ja törkeiden rattijuopumusrikosten taso ulottuu jopa seitsemän vuoden päähän. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että kun tilastoitu rattijuopumusrikollisuus liikennemäärä huomioiden kääntyy laskuun, on todennäköistä, että tämä laskeva trendi säilyy ainakin yhden taloussyklin ajan.

Rattijuopumusrikollisuuden ajallinen riippuvuus kannustaa pitkäjänteiseen ehkäisevään päihdetyöhön, sillä rattijuopumusten ilmitulo ei ole satunnaista ajassa.

– Yksittäiset ja lyhytaikaiset toimenpiteet eivät näy tilastoissa. Virallinen valvonta mutta myös sosiaalinen kontrolli ovat tärkeitä rattijuopumusrikosten ennaltaehkäisyssä. Kiinnijäämisriskin lisääminen on varmasti yksi tehokkaimpia keinoja rattijuopumusrikollisuuden vähentämiseksi, arvioi Sutela.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen oikeus-, kansantalous- ja työmarkkinatilastoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoja alkoholinkulutuksesta vuosilta 1990–2015. Menetelmällisesti tutkimus pohjautuu auto- ja ristikorrelaatioindekseihin. Tutkimus on ilmestynyt Liikennesuunnittelun Seuran julkaisemassa Liikenne-lehdessä (3–4/2016).  

Lisätietoja:

Mika Sutela, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 911 6397, mika.sutela(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa