Alzheimer-potilaan omaishoitajan elämänlaatu heikkenee jo varhain

Alzheimerin tautiin sairastuneiden henkilöiden omaishoitajilla on heikompi terveyteen liittyvä elämänlaatu kuin ikätovereillaan, osoitti juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Tulosten mukaan omaishoitajien elämänlaatu heikkenee merkittävästi jo varhain, läheisen sairastaessa vasta lievää Alzheimerin tautia. Kolme vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa omaishoitajien elämänlaatu myös säilyi heikompana koko seurannan ajan.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että läheisen Alzheimerin taudin vaikeutuessa yleistyvät omaishoitajilla masennusoireet ja liikuntarajoitteet. Omaishoitajien terveyteen liittyvä elämänlaatu kokonaisuutena ei kuitenkaan riipu taudin vaikeusasteesta, vaan se heikkenee jo taudin varhaisten oireiden ilmetessä ennen diagnoosia.

Tutkimuksessa selvitettiin Alzheimerin tautiin sairastuneiden henkilöiden omaishoitajien hyvinvointia ja terveyteen liittyvää elämänlaatua kolmen vuoden kuluessa heidän läheisensä Alzheimerin taudin toteamisesta. Tuloksia verrattiin iältään ja sukupuoleltaan vastaaviin verrokkeihin. Lisäksi tarkasteltiin omaishoitajien hyvinvoinnin ja terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä läheisellä todetun Alzheimerin taudin vakavuuteen.

Tutkimus oli osa ALSOVA-hanketta, johon osallistui 236 Alzheimerin tautiin sairastunutta henkilöä omaishoitajineen. Vapaaehtoiset tutkimushenkilöt rekrytoitiin Keski-Suomen keskussairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan muistipoliklinikoilta. Tutkimuspotilailla oli tutkimuksen alkaessa todettu hyvin lievä tai lievä Alzheimerin tauti.

Omaishoitajien hyvinvointi ja elämänlaatu vaikuttavat olennaisesti Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden kotihoidon onnistumiseen. Tutkijoiden mukaan Alzheimerin taudin toteamisen yhteydessä olisikin aiheellista kartoittaa myös omaishoitajan terveydentila ja tarjota tarpeen mukaan räätälöityä tukea.

Tulokset julkaistiin Quality of Life Research -lehdessä.

ALSOVA-hanke toteutetaan Itä-Suomen yliopiston monitieteisenä yhteistyönä. Kliinisen lääketieteen neurologian yksikön johtamaan hankkeeseen osallistuu neurologian, hoitotieteen, terveystaloustieteen ja psykologian alan tutkijoita.

Lisätietoja:

Tutkija Tarja Välimäki, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, p. 040 3552267, tarja.valimaki (at) uef.fi

Alkuperäinen artikkeli:

Välimäki T, Martikainen J, Hongisto K, Väätäinen S, Sintonen H, Koivisto AM. Impact of Alzheimer's disease on the family caregiver's long-term quality of life: results from an ALSOVA follow-up study. Quality of Life Research DOI 10.1007/s11136-015-1100-x

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa