Alzheimer-potilaiden terveydenhoidon kustannukset suurentuneet jo ennen diagnoosia

Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden hoidon kustannukset lähtevät nousuun jo vuosi ennen taudin diagnoosia, havaittiin juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Kustannusero tautia sairastamattomiin verrattuna oli suurimmillaan diagnoosia seuraavan puolen vuoden ajan, jolloin hoitokulut olivat sairastuneilla 5088 euroa suuremmat henkilövuotta kohden. Tämän jälkeen ero tasoittui ja kaksi vuotta diagnoosin jälkeen Alzheimerin tautia sairastavien kustannukset vakiintuivat kaksinkertaisiksi tautia sairastamattomiin verrattuna.

Pääosa eli 78–84 prosenttia Alzheimer-potilaiden kustannuksista johtui sairaalahoidosta ja vain murto-osa lääkehoidosta. Lääkehoidon kustannuksista pääosan selittivät diagnoosin jälkeen aloitetut dementialääkkeet. Viisi vuotta ennen diagnoosia Alzheimer-potilailla oli henkilövuotta kohden keskimäärin 1,4 sairaalapäivää enemmän kuin verrokeilla, mutta kahden vuoden kuluttua diagnoosista jo 14,2 sairaalapäivää enemmän.

Tutkimuksessa selvitettiin MEDALZ- aineistoon perustuen 70 718 suomalaisen kotona asuvan Alzheimerin tautia sairastavan ja yhtä monen tautia sairastamattoman henkilön sairaalahoidon ja lääkkeiden kustannuksia ajanjaksolla viisi vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia ja kaksi vuotta diagnoosin jälkeen. Tiedot Alzheimerin taudin diagnooseista saatiin Kelan Erityiskorvausrekisteristä. Tiedot sairaalapäivistä puolestaan saatiin THL:n Hoitoilmoitusrekisteristä ja lääkitystiedot Kelan Reseptitiedostosta. Lääkekustannuksista tarkasteltiin kokonaiskustannuksia ja sairaalapäivistä terveydenhuollon yksikkökustannuksia, joihin sisältyy myös asiakkaan maksuosuus.

Lisätietoja: 

Professori Sirpa Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 3553784, sirpa.hartikainen (at) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Hospital care and drug costs from 5 years before until 2 years after the diagnosis of Alzheimer’s disease in a Finnish nationwide cohort. Heidi Taipale, Maija Purhonen, Anna-Maija Tolppanen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen.. Scandinavian Journal of Public Health, julkaistu verkossa 9.11.2015.

http://sjp.sagepub.com/content/early/2015/11/04/1403494815614705.abstract

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa