Alzheimerin taudilta suojaava geenimuutos alentaa plasman beeta-amyloiditasoja

  Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että Alzheimerin taudilta suojaava APP-geenimuutos alentaa merkittävästi plasman beeta-amyloiditasoja väestöaineistossa. Kyseessä on erittäin merkittävä löydös, sillä useat käynnissä olevat Alzheimerin taudin lääkehoitotutkimukset perustuvat beeta-amyloiditasojen alentamiseen aivokudoksessa. Elinikäinen noin 30 prosentin alenema beeta-amyloiditasoissa ei tulosten mukaan vaikuta haitallisesti rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan tai muihin metabolisiin tekijöihin. Itäsuomalaisesta väestöaineistosta saadut tulokset julkaistiin korkeatasoisessa Annals of Neurology -tiedelehdessä.  

Alzheimerin tauti on hermostoa rappeuttava sairaus, johon liittyy keskeisesti beeta-amyloidin kertyminen aivokudokseen. Geenitaustan tunteminen on tärkeää etsittäessä keinoja Alzheimerin taudin ehkäisemiseksi, uusien hoitojen kehittämiseksi sekä taudin solutason vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi. Alzheimerin taudin geneettisten syntymekanismien selvittäminen on ollut suuren mielenkiinnon kohteena viime vuosina ja merkittävää edistystä on tapahtunut koko perimän kattavien riskigeenikartoitustutkimusten myötä. Näissä tutkimuksissa on tunnistettu useita uusia Alzheimerin tautiin liittyviä riskigeenejä, mutta myös taudilta suojaavia geenimuutoksia.

Itä-Suomen yliopiston Alzheimerin tauti- ja diabetestutkimusryhmät osoittivat nyt julkaistussa tutkimuksessa, että APP A673T -geenimuutos, Alzheimerin taudilta suojaava muutos amyloidiprekursoriproteiinigeenissä, johtaa keskimäärin 30 prosenttia matalampiin plasman beeta-amyloidi-40- ja -42-tasoihin. Jo aikaisemmin löydetyn geenimuutoksen vaikutus onnistuttiin selvittämään hyödyntämällä ainutlaatuista, laajaa METSIM (METabolic Syndrome In Men) -tutkimusaineistoa. Kansainvälisesti arvostettuun tutkimusaineistoon kuuluu 10 000 itäsuomalaista miestä.

APP A673T -geenimuutosta kantaa noin 0,3 prosenttia väestöstä. Vaikka kyseessä on harvinainen geenimuutos, havainto sen yhteydestä alentuneisiin plasman beeta-amyloiditasoihin on tärkeä. Alzheimerin taudin lääkehoitotutkimusten kannalta. Useat parhaillaan käynnissä olevat Alzheimerin taudin lääketutkimukset perustuvat juuri beeta-amyloiditasojen alentamiseen aivokudoksessa. Itäsuomalaisesta väestöaineistosta saadut tulokset osoittavat, että elinikäinen beeta-amyloiditasojen alenema ei aiheuta haitallisia muutoksia rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa tai muissa metabolian kannalta keskeisissä tapahtumissa.

Lisäksi tutkimuksen tulokset tukevat Alzheimerin taudin tutkimuksen keskiössä olevaa amyloidikaskadihypoteesia, jota on viime aikoina voimakkaasti kyseenalaistettu beeta-amyloidi -pohjaisten lääketutkimusten ja hoitokokeiden epäonnistumisten myötä. Hypoteesin mukaan beeta-amyloidin kertymisen aivoihin on keskeinen tekijä Alzheimerin taudissa. Tulokset ovat saaneet laajaa kansainvälistä huomiota muun muassa ALZFORUM -sivustolla ( http://www.alzforum.org/news/research-news/more-support-amyloid-hypothesis-protective-app-mutation-lowers-av-blood ).  

Saadut tulokset APP A673T -geenin vaikutuksista Alzheimerin taudissa edesauttavat jatkotutkimusten suunnittelua. Tämä puolestaan mahdollistaa uusien lääkeainekohteiden tunnistamisen sekä tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden ja yksilöllistetyn lääketieteen sovellusten kehittämisen.

Lisätietoja:

Professori Mikko Hiltunen, p. 040-3552014, mikko.hiltunen (at) uef.fi

Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö, Kuopio

Professori Markku Laakso, p. 040-6723338, markku.laakso (at) uef.fi

Itä-Suomen yliopisto, Kliininen yksikkö, Kuopio

Henna Martiskainen, Sanna-Kaisa Herukka, Alena Stancáková, Jussi Paananen, Hilkka Soininen, Johanna kuusisto, Markku Laakso, Mikko Hiltunen. Decreased plasma β -amyloid in the Alzheimer's disease APP A673T variant carriers. Annals of Neurology, julkaistu verkossa 26.5.2017. DOI: 10.1002/ana.24969  

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa