Asiakkaiden osallistaminen elämysmatkailutuotteiden kehittämisessä kiinnostaa yrityksiä

Pohjoiskarjalaiset elämyspalveluyrittäjät käyttävät asiakaspalautteen keräämisessä lähinnä perinteisiä tiedonkeruumenetelmiä, kuten kyselyjä ja haastatteluja, ilmenee Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä selvityksessä. Niistä saatua tietoa käytetään, kun palveluita kehitetään asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaaviksi. Sen sijaan asiakkaita osallistetaan aktiivisesti palveluiden kehittämiseen vielä vähän. Yrittäjät suhtautuvat mahdollisiin uusiin menetelmiin kuitenkin myönteisesti.

Yritykset eivät myöskään hyödynnä verkkopohjaisia yhteiskehittämisen menetelmiä aktiivisesti asiakkaiden osallistamisen välineenä, vaikka esimerkiksi kirjoittelua Facebookissa saatetaan seurata systemaattisesti.

Elämyspalveluyrittäjät suhtautuvat myös pelillisyyteen ja pelillistämiseen vaihtelevasti. Tavallisimmin pelillisyyden hyödyntäminen nähdään yhtenä markkinointiviestinnän keinona tai ydinpalvelun lisänä. Pelillisyyttä hyödynnetään asiakkaan osallistamisessa elämyspalveluiden kehittämisessä vähän, ja sitä käytetäänkin lähinnä asiakkaalta tapahtuvan tiedonkeruun ”mukavoittamisena”.

Havainnot pohjautuvat Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen hankkeeseen, jossa selvitettiin erityisesti matkailuyritysten halukkuutta ottaa asiakkaita mukaan elämysmatkailupalveluiden kehittämiseen. Asiakkaan osallistaminen elämysmatkailupalveluiden kehittämisessä -hankkeessa selvitettiin lisäksi, miten toimialalla käytettiin erilaisia asiakkaan osallistamismenetelmiä. Erityisesti tutkijoita kiinnosti pelillisyyden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä.

Perinteisesti elämyspalveluita on kehitetty tuotantolähtöisesti, jolloin asiakkaiden tarpeiden huomioiminen palvelukehityksessä on ollut vähäistä. Osallistamalla asiakas elämyspalvelun kehittämiseen pystytään tehokkaammin huomioimaan asiakkaiden todelliset tarpeet ja toiveet.

Itä-Suomen yliopisto järjestää tulosten esitys- ja keskustelutilaisuuden torstaina 12.2.2015 klo 12–15 (auditorio AU111, Itä-Suomen yliopisto, Aurora-rakennus, Yliopistonkatu 2, Joensuu). Kaikki halukkaat kuulijat ovat tervetulleita.

Hanke on saanut ESR-rahoitusta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta.

Lisätietoja: professori Raija Komppula, puh. 050 438 7475 raija.komppula(at)uef.fi ja projektitutkija Keijo Heikkilä, puh. 050 524 0651 keijo.heikkila(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa